6.6.3 Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeäminen

Vesimuodostuma, jota on rakentamalla tai säännöstelemällä muutettu, voidaan nimetä voimakkaasti muutetuksi, kun vesimuodostuman hydrologisten ja morfologisten muutosten vaikutukset ekologiseen tilaan ovat olleet niin suuret, että

• hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä ei voida tehdä aiheuttamatta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistön tärkeille käyttötavoitteille (esim. tulvasuojelu, vesivoimatuotanto, virkistyskäyttö) tai ympäristön tilaan laajemmin eikä
• vesistön rakentamisella saatua hyötyä voida saavuttaa muilla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla sekä ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla.

Keinotekoisiksi vesiksi voidaan nimetä

• maalle rakennetut kanavat sekä
• tekojärvet, joiden pinta-alasta yli puolet on muodostunut maalle

Voimakkaasti muutetuiksi voidaan nimetä järvet, joiden säännöstelyssä

• talven aikainen vedenpinnan alenema on yli 3 m tai
• vähintään puolet järven keskisyvyydestä tai
• säännöstely pienentää vesipinta-alan vähintään puoleen

Voimakkaasti muutetuiksi voidaan nimetä jokimuodostumat, joissa

• yhteensä vähintään puolet pituudesta on muutettu (patoamalla, perkaamalla, pengertämällä tai siirtämällä) tai
• vähintään puolet sen luontaisesta putouskorkeudesta on padottu

Edellä esiteltyjen ns. suorien kriteerien lisäksi pintavesi voidaan nimetä voimakkaasti muutetuksi, mikäli kokonaisvaltaisempi hydrologisen ja morfologisen (HyMo) tilan arviointi osoittaa suurta muutosta. Muodostuma on mahdollista nimetä voimakkaasti muutetuksi, jos HyMo-summa on yli 10 pistettä. Voimakkaasti muutetuksi on mahdollista nimetä myös kohteet, joissa kahden tekijän osalta muutos on vähintään suuri (3 pistettä tai enemmän).

Pintavesien hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden ja tilanarvioinnin periaate on esitetty kuvassa 11. Muuttuneisuuden arviointi aloitetaan tunnistamalla voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset pintavedet suorien kriteerien perusteella. Niissä vesistöissä, joissa suorat kriteerit eivät täyty tehdään yksityiskohtaisempi HyMo-tekijöiden tarkentava arviointi (vrt. kohta 6.6.2, Hydrologisen muuttuneisuuden arviointi). Tällöin arvioidaan, voidaanko hyvä tila saavuttaa toimenpiteillä, joista ei aiheudu merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käytölle. Mikäli tällaisia toimenpiteitä ei ole, nimetään vesimuodostuma voimakkaasti muutetuksi.

Tarkemmat tiedot keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutettujen nimeämisen arvioinneista löytyvät vesienhoidon suunnittelun opasaineistosta (https://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Kuva 11. Periaatekuva vesimuodostuman nimeämisestä keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi.

Järvet

Pohjois-Karjalassa on kaksi yli 5 km² kokoista keinotekoiseksi nimettyä järveä, Palojärvi ja Heinäselkä (taulukko 13, kuva 12). Järvet sijoittuvat Koitajoen alueelle ja ovat muodostuneet Pamilon voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä laitoksen yläpuolisiksi altaiksi. Heinäselkä on alkuperäistä Koitajoen uomaa lukuun ottamatta muodostunut lähes kokonaan maalle. Palojärven pinta-alasta 2/3 on muodostunut maalle. Molemmat vesimuodostumat nimetään suorilla kriteereillä keinotekoisiksi. Myös Heinävedellä sijaitseva Palokin voimalaitoksen yhteydessä oleva Lapinpesä (150 ha) on keinotekoinen muodostuma.

Säännöstellyllä Melakko-Loitimolla talvialeneman suhde keskisyvyyteen on yli 70 %, mikä täyttää suoran kriteerin voimakkaasti muutetuksi nimeämisessä. Yhdessä muiden vesimuodostumassa tehtyjen hydrologis-morfologisten suurten muutosten perusteella järvi nimetään voimakkaasti muutetuksi. Melakko-Loitimolla hyvää ekologista tilaa ei ole mahdollista saavuttaa säännöstelyä muuttamalla siten, että sillä ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia nykyisille käyttötavoitteille. Alle 5 km² suuruisista vesimuodostumista voimakkaasti muutetuksi on nimetty 118 ha:n kokoinen Sääperi, joka on ollut alkujaan Jänisjoen ’tulva-allas’, mutta on nykyisellään täysin eristetty pengerryksillä ja järjestelypadolla.  Hydrologis-morfologisia vaikutuksia ei ole mahdollista lieventää järjestelyn kärsimättä merkittävästi.

Edellisten lisäksi hydrologis-morfologisesti tarkasteltuna hyvää huonommassa tilassa ovat yli 5 km² kokoisista järvistä Tohmajärvi, Sysmäjärvi, Pankajärvi, Koitere, Kuorinka ja Suurijärvi. Ekologisen tila-arvion mukaan ne ovat Sysmäjärveä lukuun ottamatta kuitenkin hyvässä ekologisessa tilassa, eikä nykytiedon pohjalta ole perusteita nimetä mitään niistä voimakkaasti muutetuksi. Tohmajärvessä ja Sysmäjärvessä muutoksia on aiheutunut järven laskusta ja järjestelystä. Pankajärvessä muutoksia on aiheutunut järven säännöstelyyn liittyneestä keskivedenkorkeuden nostosta ja kevätalenemasta sekä rantaviivan muutoksista. Myös Koitereella muutokset liittyvät järven säännöstelyyn; keskivedenkorkeuden nostoon ja kevätalenemaan. Kuoringalla muutokset ovat vähäisempiä. Niitä on kuitenkin aiheutunut luusuassa olevasta järjestelypadosta ja runsaista rantasortumista sekä rantaviivan muista rakenteellisista muutoksista. Suurijärvellä Kytöjoen mylly estää kalojen nousun. Lisäksi entinen uittopato on korvattu pohjapadolla vuonna 2008.

Joet

Pohjois-Karjalassa on kaksi valuma-alueeltaan yli 200 km² suuruista keinotekoista uomaa, Kallion kanava sekä Pamilon tunneli ja alakanava Koitajoen alueella (taulukko 13). Kallion kanava sijoittuu Heinäselän ja Palojärven välille. Kanava on kaivettu Pamilon voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä. Muita keinotekoisen kaltaisia jokia ovat Höytiäisen ja Puhoksen kanavat. Höytiäisen kanava on rakennettu 1850-luvulla tapahtuneen järven hallitsemattoman laskun jälkeen purkautumisessa muodostuneeseen uomaan. Tapahtumasta on kuitenkin jo niin kauan, että tämä varsin keinotekoinen muodostuma nimetään voimakkaasti muutetuksi joeksi. Puhoksen kanava on jo 1800-luvun alkupuolella kaivettu uusi lyhyt uoma Pyhäjärven ja Oriveden välille. Paikan luonnontilasta ei ole tarkempaa tietoa. Keinotekoisen kaltainen uoma nimetään voimakkaasti muutetuksi. Pyhäjärvi on bifurkaatiojärvi eli Puhoksen kanavan lisäksi vedet purkautuvat Puhoksen kanavan Hiiskoskenjokea pitkin Oriveteen. Voimakkaasti muutetuiksi nimetään seitsemän jokea. Edellä mainittujen Höytiäisen ja Puhoksen kanavien lisäksi voimakkaasti muutettuja ovat Jänisjoen alajuoksu, Pielisjoki, Lieksanjoen alajuoksu, Karhujoki-Valtimojoki-Hovilanjoki ja Ala-Koitajoki (kuva 12).

Näiden muodostumien osalta katsotaan, että voimakkaasti muutetuksi nimeämisen kriteerit täyttyvät. Päätelmää tukevat suorat kriteerit, arvioinnissa saadut muuttuneisuuspisteet sekä voimakkaasti muutetuksi nimeämisen pääkriteeri eli se, ovatko tarpeelliset hydrologis-morfologiset muutokset mahdollista toteuttaa aiheuttamatta merkittävää haittaa vesistön käyttömuodoille.

Taulukko 13. Pohjois-Karjalan keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat ja arvio tilasta. Lähde: Hertta, Vesimuodostumat-tietojärjestelmä, syyskuu 2020.

Kuva 12. Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Pohjois-Karjalassa. Lähde: Hertta/Vesimuodostumat –tietojärjestelmä, 2021.