-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
8.2.4 Kaatopaikat ja pilaantuneet maat
Kaatopaikkojen toimintaa säädellään ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristöluvilla, joissa määrätään mm. kaatopaikkavesien käsittelystä sekä käyttö- ja ympäristövaikutusten tarkkailusta. Joensuussa sijaitsevan Puhas Oy:n Kontiosuon jätekeskuksen luvassa (2014) on asetettu tavoitearvot vesienkäsittelyjärjestelmän kiintoaineksen (70 %), BOD:n (70 %), kokonaisfosforin (70 %) ja kokonaistypen (50 %) puhdistusteholle. Lisäksi ympäristöluvassa on velvoitettu kaatopaikka-alueen likaisimmat jätevedet johdettavaksi Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle vuoden 2017 alusta lähtien. Outokummussa sijaitsevan Jyrin käsittelyaseman jätevedet on vuodesta 2012 johdettu kaupungin puhdistamolle käsiteltäväksi.
Vuonna 2004 ja sen jälkeen suljettujen kaatopaikkojen pintarakenteet on tehty valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/2007) vaatimusten mukaisesti ja niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin seurataan. Ennen valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/97) voimaantuloa suljettujen kaatopaikkojen sulkemis- ja jälkihoitotoimet sekä tarkkailua on toteutettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen jätelain nojalla hyväksymien sulkemissuunnitelmien mukaisesti. Viime vuosina joitakin seurantoja on lopetettu tai supistettu ja seurantoja tultaneen lähivuosina myös asteittain lopettamaan. Heinävedellä Raaminmäen kaatopaikka on suljettu 1996, jälkitarkkailu jatkuu vuoteen 2026.
Toiminnassa oleville yhdyskuntien kaatopaikoille ei ole esitetty toimenpiteitä toisella hoitokaudella. Hoitokaudelle 2022-2027 esitetään Puhas Oy:n Joensuun jätteenkäsittelylaitokselle perustoimina laitoksen käyttöä ja ylläpitoa (toimintatasoa) vähintään suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla sekä riskienhallintasuunnitelman päivittämistä hoitokauden aikana. Vanhoista jätealueista Hammaslahden lopetetun kaivoksen jälkihoitotoimet sisältyvät heinäkuussa 2014 tarkistettuun ympäristölupaan ja sisältyvät teollisuuden toimenpiteisiin. Luvassa on annettu määräyksiä jätealueelta purkautuvien happamien päästöjen vähentämiseksi Iiksenjoessa. Pilaantuneita maita koskevat toimenpiteet liittyvät pohjavesiin ja ne on esitetty luvussa 12.2.
