-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma kattaa koko pohjavesialueen. Suunnitelmassa käydään läpi pohjavesialueen hydrogeologiset ominaisuudet sekä pohjavesialueen riskitekijät ja laaditaan niiden perusteella toimenpidesuositukset pohjaveden suojelemiseksi. Toimenpidesuositukset koskevat sekä alueella olevaa nykyistä toimintaa, että mahdollista tulevaa toimintaa. Suojelusuunnitelma on luonteeltaan selvitys ja ohje, joka otetaan huomioon mm. maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Toteuttamista edistämään voidaan perustaa kunnan ja ELY-keskuksen viranomaisista koostuvia alueellisia yhteistyöryhmiä. Suojelusuunnitelma voidaan laatia mille tahansa pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelmia on laadittu mm. riskinalaisille vedenhankintaa varten tärkeille ja muille vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille 1990-luvun alusta lähtien.
Suojelusuunnitelmien laatiminen on perustunut vuoteen 2014 asti ympäristöhallinnon ohjeisiin. Vesien-hoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2a lukuun (1299/2004, muutos 1263/2014) on lisätty säännökset pohjavesialueen suojelusuunnitelman sisällöstä ja valmistelusta. Kunta laatii suojelusuunnitelman pohjavesialueelle tarve- ja riskiperusteisesti. Sitä laadittaessa tai muutettaessa tulee kaikille varata mahdollisuus tutustua ehdotukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Valmis suojelusuunnitelma julkaistaan ja toimitetaan ELY-keskukselle merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Pohjois-Karjalassa on laadittu suojelusuunnitelma (tai riskikartoitus) 141 pohjavesialueelle eli noin 41 %:lle kaikista pohjavesialueista. Suojelusuunnitelma on laadittu noin 93 %:lle vedenhankintaa varten tärkeistä pohjavesialueista (1- ja 1E-luokka) sekä noin 20 %:lle muista vedenhankintakäyttöön soveltuvista pohjavesialueista (2- ja 2E-luokka). Pohjois-Karjalassa kuntakohtainen suojelusuunnitelma on päivitetty vuosien 2011–2019 aikana kaikkien kuntien osalta.