4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma kattaa koko pohjavesialueen. Suunnitelmassa käydään läpi pohjavesialueen hydrogeologiset ominaisuudet sekä pohjavesialueen riskitekijät ja laaditaan niiden perusteella toimenpidesuositukset pohjaveden suojelemiseksi. Toimenpidesuositukset koskevat sekä alueella olevaa nykyistä toimintaa, että mahdollista tulevaa toimintaa. Suojelusuunnitelma on luonteeltaan selvitys ja ohje, joka otetaan huomioon mm. maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa. Toteuttamista edistämään voidaan perustaa kunnan ja ELY-keskuksen viranomaisista koostuvia alueellisia yhteistyöryhmiä. Suojelusuunnitelma voidaan laatia mille tahansa pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelmia on laadittu mm. riskinalaisille vedenhankintaa varten tärkeille ja muille vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille 1990-luvun alusta lähtien.

Suojelusuunnitelmien laatiminen on perustunut vuoteen 2014 asti ympäristöhallinnon ohjeisiin. Vesien-hoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2a lukuun (1299/2004, muutos 1263/2014) on lisätty säännökset pohjavesialueen suojelusuunnitelman sisällöstä ja valmistelusta. Kunta laatii suojelusuunnitelman pohjavesialueelle tarve- ja riskiperusteisesti. Sitä laadittaessa tai muutettaessa tulee kaikille varata mahdollisuus tutustua ehdotukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Valmis suojelusuunnitelma julkaistaan ja toimitetaan ELY-keskukselle merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Pohjois-Karjalassa on laadittu suojelusuunnitelma (tai riskikartoitus) 141 pohjavesialueelle eli noin 41 %:lle kaikista pohjavesialueista. Suojelusuunnitelma on laadittu noin 93 %:lle vedenhankintaa varten tärkeistä pohjavesialueista (1- ja 1E-luokka) sekä noin 20 %:lle muista vedenhankintakäyttöön soveltuvista pohjavesialueista (2- ja 2E-luokka). Pohjois-Karjalassa kuntakohtainen suojelusuunnitelma on päivitetty vuosien 2011–2019 aikana kaikkien kuntien osalta.