-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
14.5 Toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta
Vesienhoidon suunnittelu on jatkuvasti kehittyvä prosessi, jonka edetessä toimintatavat ja tulokset kehittyvät. Pinta- ja pohjavesien seurantaohjelman kautta seurataan vesimuodostumien tilaa ja sen kehittymistä. Seurantaohjelmista saatua tietoa käytetään vesien tilan luokittelun tarkistamiseen ja toimenpiteiden vaikutusten todentamiseen. Tietoja käytetään hyväksi vesienhoidon seuraavalla suunnittelukierroksella. Myös jokaisessa hankkeessa tulisi olla suunniteltujen toimien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisen seuranta.
Vesien tilan kehittymisen lisäksi vesienhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa seurataan sektorikohtaisesti ja alueittain. Seurannassa hyödynnetään olemassa olevia tiedonkeruukäytäntöjä ja tiedot kerätään keskitetysti valmiista tietolähteistä ja – rekistereistä aina kun se on resurssien käytön kannalta tehokkaampaa kuin vesienhoitoaluekohtainen tiedonkeruu ELY-keskuksissa. Keskitetysti tiedot kerää Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka myös tarvittaessa muokkaa valtakunnallisia aineistoja vesienhoidon kannalta käyttökelpoisempaan muotoon esimerkiksi jakamalla valtakunnallista tietoa vesienhoitoalueittain tai niiden osa-alueittain. Vesienhoitoalueet tekevät kokonaisarvion toimenpiteiden toteutumisen edistymisestä. Toimenpiteiden seurantajärjestelmät on rakennettu ympäristöhallinnon vesienhoidon tietojärjestelmään. ELY-keskukset ovat vastanneet tietojen tallennuksesta.
Seurannan kautta tuotetaan tietoa sekä kansallisiin tarpeisiin vesienhoidon toteutumisesta että lakisääteisiä EU-raportointeja varten. Seurantatietoa tarvitaan myös sidosryhmätyössä osoittamaan eri toimijoille, miten vesienhoitotyö on eri toimialoilla edistynyt. Vesienhoidon yhteistyöryhmällä on tärkeä rooli toimenpiteiden toteutumisen seurannassa.
Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteutumista voi seurata verkkosivulla http://ymparisto.fi/vaikutavesiinseuranta. Tiedot vesienhoidon toimenpiteiden toteutumisesta päivitetään kolmen vuoden välein, hoitokauden puolivälissä ja hoitokauden lopussa. Seuraavan kerran tiedot päivitetään toisen hoitokauden päätyttyä vuoden 2022 alkupuolella.
