-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
3.1.2 Vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin
Ilmastonmuutoksen tärkein vaikutus Suomen sisävesien hydrologisiin oloihin on siitä aiheutuva muutos valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaiseen jakaumaan. Ilmaston muuttuessa talven valunta kasvaa merkittävästi lumen sulamisen ja vesisateiden lisääntymisen vuoksi. Suurten keskusjärvien vedenkorkeudet nousevat talvella nykyistä ylemmäksi. Vastaavasti kevään lumen sulamisen aiheuttama valunta (kevättulva) pienenee, etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, kun lumipeitettä ei enää kerry lämpimien talvien aikana. Vuoksen vesienhoitoalueella valunnan ennustetaan lisääntyvän vuosijaksolla 2040-2069 keskimäärin 6 % vuodessa verrattuna referenssijaksoon 1981-2010. Kasvu on suurinta talvella, 68 %. Valunta pienenee keväällä 8 % ja kesällä 21 %.
Etelä- ja Keski-Suomen jokivesistöissä kevättulvat pienenevät ja niissä vesistöissä, joissa kevättulvat ovat nykyään selvästi suurimpia tulvia, tulvariski todennäköisesti pienenee. Sen sijaan syksyn ja talven tulvat kasvavat, ja talven jääpeiteajan lyheneminen lisää hyydetulvien todennäköisyyttä hyyteelle alttiissa joissa. Lisääntyvien rankkasateiden myötä rajut kesätulvat saattavat yleistyä taajama-alueilla ja pienissä jokivesissä.