-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
3.2.4 Väestörakenne ja yhdyskunnat
Heinäveden maakuntavaihdoksen jälkeen Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2021 alkaessa 163 537 asukasta. Väkiluku on vähentynyt viime aikoina noin 1000 hengellä vuosittain, ja vuoteen 2025 ulottuvan maakuntaohjelman (POKAT 2025, www.pohjois-karjala.fi/pokat2025) mukaan Pohjois-Karjalan kokonaisväestön ennakoidaan edelleen vähenevän ja ikääntyvän lähivuosien aikana. Myös työikäisten määrän pieneneminen jatkuu. Väestörakennetta luonnehtii suurten ikäluokkien ja senioriväestön korkea väestöosuus ja toisaalta nuorempien ikäluokkien suhteellisen vähäinen määrä. Väestön väheneminen on johtunut luonnollisesta väestönmuutoksesta, jota on 2010-luvun puoliväliin saakka tasapainottanut muuttovoitto.
Maakunnan sisällä väestörakenteen ja muuttoliikkeen erot ovat suuret. Väestön keskittyminen Joensuun kaupunkialueelle on selkeä trendi. Maaseutualueilla ja maakunnan reuna-alueilla väki vähenee edelleen. Tämän suuntainen kehitys vähentää väestöä menettävillä alueilla palvelujen tarjontaa ja toisaalta lisää sitä Joensuun seudulla. Työpaikat ja asuminen ovat osin epätasaisesti jakautuneet, mikä vaikuttaa myös liikenteen määrään. Noin puolet pohjoiskarjalaisista asuu edelleen maaseudulla. Etätyöskentelyn sekä vapaa-ajan lisääntyminen ja varallisuuden kasvu ovat pidentäneet oleskelua loma-asunnolla, sen käyttöä kakkosasuntona ja muuttamista pysyväksi asunnoksi.
Vuonna 2020 alkaneella Covid19-pandemialla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia ennustettuun kehitykseen. Sekä etätyön merkityksen että monipaikkaisuuden kasvamisella voi olla vaikutuksia muuttoliikkeeseen. Korona-ajan tilastojen valossa jonkinasteista muutosta muuttoliikkeessä on havaittavissa, mutta kehityssuunta pidemmällä aikavälillä jää nähtäväksi (POKAT 2025).
Yhdyskuntien jätevesien käsittely on Pohjois-Karjalassa keskittynyt suurempiin yksiköihin erityisesti Joensuun seudulla. Siirtoviemäreiden ja viemäriverkostojen rakentaminen haja-asutusalueilla on mahdollistanut asumista taajama-alueiden ulkopuolella viemäriverkostojen piirissä. Valtion tukemia hankkeita on toteutettu viemäröintiohjelman mukaisesti vuoteen 2018 saakka.
