6.1 Pintavesien tyypittely

Vesienhoidon toimeenpanoa varten pintavedet on jaoteltu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Tyypittelyllä kuvataan pintavesien ominaispiirteet sellaisina, kuin ne ovat tai olisivat ilman ihmistoiminnan vaikutusta. Tyypittely on ekologisen tilan luokituksen perusvaihe. Se on tehty Suomen ympäristökeskuksen laatiman vesienhoidon toiselle kaudelle tarkistetun ohjeistuksen mukaisesti (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Suomen tyypittelyjärjestelmässä on jokityyppejä yhteensä 11 ja järvityyppejä 13.

Jokien tyypittely perustuu valuma-alueen kokoon, vallitsevaan maaperän laatuun (turve-, savi- tai kangasmaa) ja maantieteelliseen sijaintiin. Joki on turvemaiden tyyppiä, kun turvemaiden luontainen vaikutus joen vesiympäristöön on huomattava, kun valuma-alueen turvemaan osuus ylittää 25 % tai yläpuolisen järven luontainen väriarvo on yli 90 mg Pt/l. Savimaiden tyypin joen valuma-alueella on savimaita tai hienoaineksia sisältäviä maita niin paljon, että vaikutus esim. veden ravinteisuuteen on luonnostaan huomattava. Muut joet ovat kangasmaiden tyyppiä. Omaksi tyypikseen erotellaan kuitenkin pääosaltaan metsänrajan yläpuolella sijaitsevat Pohjois-Lapin joet.

Jokityyppien erottelussa käytettävä valuma-alueen pinta-ala on:

• Pienet joet: valuma-alue alle 100 km²
• Keskisuuret joet: valuma-alue 100 – 1 000 km²
• Suuret joet: valuma-alue 1000 – 10 000 km²
• Erittäin suuret joet: valuma-alue yli 10 000 km²

Järvien tyypittely perustuu järven pinta-alaan, syvyyssuhteisiin, veden viipymään, valuma-alueen maaperän laatuun (veden humuspitoisuus) ja maantieteelliseen sijaintiin. Järvityyppien erottelussa käytettävä järven pinta-ala on:

• Pienet järvet: pinta-ala alle 5 km²
• Keskikokoiset järvet: pinta-ala 5 - 40 km²
• Suuret järvet: pinta-ala yli 40 km²

Järvityyppien erotteluun vaikuttaa valuma-alueen maaperän laatu, jota kuvastaa veden väri:

• Vähähumuksiset järvet: luontainen väri alle 30 mg Pt/l
• Humusjärvet: luontainen väri 30 - 90 mg Pt/l
• Runsashumuksiset järvet: luontainen väri yli 90 mg Pt/l

Järvi määritellään matalaan järvityyppiin, kun sen keskisyvyys on alle 3 metriä tai vesi ei kerrostu kesällä tai kerrostuminen on lyhytaikaista. Hyvin lyhytviipymäisen tyypin järvessä vesi vaihtuu muutamassa päivässä, ohjeellisesti alle 10 päivässä. Pohjois-Lapin järvet erotellaan maantieteellisen sijaintinsa perusteella. Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvityypit on jaettu toisella suunnittelukaudella omiksi tyypeikseen.

Pohjois-Karjalan järvi- ja jokivesistöistä suurin osa on erityyppisiä humusvesiä, mutta alueella on myös vähähumuksisia, kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia vesistöjä suurista järvistä pohjavesivaikutteisiin pienvesiin (Taulukko 4).

Suunnitelmaan sisältyvät vesimuodostumina kaikki yli 0,5 km² järvet ja valuma-alueeltaan yli 100 km² jokivesistöt. Vesienhoidon toisella kaudella otettiin tarkasteluihin mukaan aiempaa enemmän pieniä vesimuodostumia vesiensuojelusyistä taikka kalataloudellisten tai luonnon monimuotoisuuteen liittyvien arvojen perusteella. Vesienhoidon toisella ja kolmannella kaudella oli myös mahdollista tarkistaa aiemmin tehtyjä vesimuodostumien rajauksia ja yhdistää tai erottaa niitä omiksi vesimuodostumikseen. Kolmannella kaudella rajattiin muodostumiksi seitsemän pientä turvemaiden virtavesiuomaa Koitajoen valuma-alueelta Ilomantsista ja erotettiin Valtimolla sijaitsevat Palmikkijoki ja Koppelojoki omiksi muodostumikseen. Vuoden 2021 alusta toteutuneen Heinäveden maakuntavaihdoksen jälkeen vesimuodostumia on yhteensä 576.

Jokimuodostumia on rajattu ja tyypitelty 183, kaikkiaan noin 2 457 km. Niistä lukumääräisesti suurin osa on pieniä turvemaiden tai kangasmaiden ja keskisuuria turvemaiden jokia. Pohjois-Karjalan jokivesistöistä Pielisjoki on ainoa valuma-alueeltaan yli 10 000 km²:n kokoinen erittäin suuri kangasmaiden joki.

Järvimuodostumia on tyypitelty yhteensä 393. Useita järviä sijaitsee Pohjois-Karjalan ja muiden maakuntien rajalla, esimerkiksi Juojärvi, Rikkavesi, Puruvesi, Orivesi ja Karjalan Pyhäjärvi. Tyypiteltyjen järvien pinta-ala on yli 3 600 km², josta suurimman osan muodostaa viisi suurta humusjärveä: Pielinen, Koitere, Pyhäselkä sekä Oriveden osa-alueet eli pääosa Orivedestä ja Oriveden Paasselkä (Paasivesi). Pintavesi-muodostumien tietoihin voi tutustua tarkemmin ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelun kautta (www.syke.fi/avointieto).

Toimenpideohjelmassa tarkasteltavien vesistöjen tilaa on suunnittelualueittain kuvattu jäljempänä kohdassa 6.4.2 sekä vesikarttapalvelussa (https://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta).

Taulukko 4. Pohjois-Karjalan pintavesimuodostumien tyypittely. (Hertta-tietojärjestelmä, heinäkuu 2021)