10.3.7 Liikenne ja tienpito

Suomessa tiestö ja rautatiet seurailevat usein harjuja ja reunamuodostumia. Vuoksen vesienhoitoalueella on valtateitä ja muita yleisiä teitä 1-, 1E, 2 ja 2E-luokan pohjavesialueilla noin 1600 km. Merkittävin on valtatie 6.  Maanteiden liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi teillä käytetään liukkaudentorjunnassa suolaa, pääasiassa natrium- ja kalsiumkloridia. Suolankäyttö on nykyään kehittyneimpien suolauslaitteiden ansiosta tehostunutta, eikä sen käyttöä voida juurikaan nykyisellä tekniikalla vähentää liikenneturvallisuutta vaarantamatta. Nykyisestä suolan käytöstä voi kuitenkin aiheutua pohjaveden suolaantumisvaaraa. Vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsee Suomessa yhteensä noin 1400 kilometriä teitä, joita suolataan liukkailla keleillä. Eniten suolaa käytetään talvihoitoluokkiin Is ja I kuuluvilla teillä, joita kulkee tärkeillä pohjavesialueilla 600 kilometriä (Gustafsson ym. 2006, Tidenberg ym. 2007). Tiehallinto ja ympäristöhallinto kehittävät yhteistyössä vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntamenetelmiä.

Pohjois-Karjalassa pohjavesialueilla on yleisiä (1-ajorataisia) teitä 600-700 km. Pohjois-Karjalan pohjavesialueilla sijaitsevat tiet ovat 1-ajorataisia. Kunnossapitoluokkaan Is ja 1 (suolaus 1-ajorataisilla teillä maksimi 6 t/km) kuuluvia tietä on noin 30 kilometriä sekä kunnossapitoluokkaan Ib (suolaus 1-ajorataisilla teillä maksimi 1,5 t/km) hieman alle 150 km. Loput noin 500 km kuuluvat luokkaan II ja III, ja niitä suolataan kaikilla teillä maksimi 0,05 t/km.

Tiehallinto on varautunut ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamiin äärevämpiin sääolosuhteisiin. Vesistöihin liittyen tämä tarkoittaa lähinnä tehostettua varautumista erilaisiin tulvatilanteisiin. Vuonna 2007 valmistui esiselvitys ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tienpidossa. Siinä tarkasteltiin mm. äkillisesti vaihtelevien sääolosuhteiden vaikutuksia tienpitoon. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen tienpidossa ja liikenteessä sisältää muun muassa suojelusuunnittelun, kunnossapidon sopeuttamisen (liukkaudentorjunta, lumenpoisto, tulvasuojaus, eroosiontorjunta), suunnittelukriteerien tarkistamisen (tuuli, sade, tulvakorkeudet) sekä teiden rakenteellisen ja rakenteiden kestävyyden parantamisen (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma 2009–2020).

Pohjavesialueiden kautta tapahtuvat vaarallisten aineiden kuljetukset (VAK) sekä onnettomuustapaukset voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Pohjavesiriskin kannalta kiireellisimpiin kohteisiin on rakennettu pohjavesisuojauksia, joissa on huomioitu myös VAK-onnettomuuksien mahdollisuus. Valtaosa vaarallisten aineiden maantiekuljetuksista tapahtuu Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta itärajan läheisyys heijastuu myös Pohjois-Karjalan kemikaalikuljetuksiin. Yleisimpiä kuljetettavia aineita ovat palavat nesteet.

Tienpidon ja liikenteen lisäksi ratapihat, lentoasemat sekä erilaiset varikot ovat riski pohjaveden puhtaudelle, koska niillä käsitellään ja varastoidaan pohjaveden kannalta haitallisia kemikaaleja. Pohjois-Karjalassa Joensuun lentoasema (Liperi/Kontiolahti) sijaitsee pohjavesialueella ja Nurmeksessa ratapiha osittain.  Riskejä pohjavedelle ovat aiheuttaneet myös maanteiden varsien ja rata-alueiden rikkakasvien- ja vesakontorjuntaan käytetyt torjunta-aineet.