-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
6.5.1 Ravinnekuormitus osa-alueittain
Pistekuormitusta koskevat tiedot perustuvat ympäristönsuojelun valvonnan sähköiseen asiointijärjestelmään (YLVA) tallennettuihin tarkkailutuloksiin vuosilta 2012-2018. Hajakuormituksen laskennassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyä WSFS-VEMALA -ravinnekuormitusmallia, jonka avulla voidaan arvioida järvien ja vesistöalueiden ns. kolmannen jakovaiheen alueiden ravinnekuormituksen suuruutta ja kuormituksen jakautumista eri kuormittajien välillä. VEMALA-mallilla simuloidaan kaikkien Suomen vesistöjen hydrologiaa ja veden laatua (Huttunen ym. 2013). Simuloituja muuttujia ovat kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Mallilla saadaan arvio keskimääräisestä kuormituksesta ja kuormituksen jakautumisesta pistekuormituksen sekä maatalouden, metsätalouden, haja-asutuksen, hulevesien, luonnonhuuhtouman ja laskeuman aiheuttaman kuormituksen kesken. Mallia on kuvattu tarkemmin Vuoksen vesienhoitosuunnitelman osassa 2 (www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/Vuoksi, Vesienhoidon suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet kolmannella kaudella, luku 3)
Toimenpideohjelmassa esitetyt alueittaiset ja vesimuodostumakohtaiset ravinnekuormitusarviot perustuvat VEMALA-ravinnekuormitusmallin tuloksiin. Vesistöihin kohdistuva ravinnekuorma vaihtelee voimakkaasti eri vuodenaikoina ja myös eri vuosina valuntaolojen mukaan. VEMALA-kuormitusmallilla pystytään aiempaa paremmin ottamaan huomioon eri vuosien välistä hydrologista vaihtelua, joka aiheuttaa hajakuormitukseen merkittävää vaihtelua.
Valuma-alueilta huuhtoutuva ja vesistöihin suoraan kohdistuva ravinnekuormitus Pohjois-Karjalassa on esitetty kuvissa 7a ja 7b. Ravinnekuormituksen vaikutus vesistössä riippuu käyttökelpoisten ravinteiden määrästä ja kuormituksen vuodenaikaisesta jakautumisesta, mikä vaihtelee kuormituslähteittäin.
Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforipäästöt vesiin ovat jätevesien tehostuneen käsittelyn ansiosta viime vuosikymmenien aikana merkittävästi pienentyneet. Hajapäästöjen merkitys on tämän myötä korostunut. VEMALA-kuormitusmallin laskelmien perusteella voidaan arvioida, että ihmisen toiminnoista aiheutuvasta ravinteiden huuhtoumasta yli 90 % on peräisin hajalähteistä, lähinnä maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta sekä laskeuman mukana ilmasta. Vesiensuojelun ja -hoidon tärkeimpiä haasteita onkin edelleen hajapäästöjen vähentäminen.
Kuva 7a. Keskimääräinen kokonaisfosforin hajakuormitus v. 2012-2019 ja pistekuormitus v. 2012-2018 Pohjois-Karjalassa. (Lähde: VAHTI- kuormitustietojärjestelmä ja VEMALA-kuormitusmalli, helmikuu 2021).
Kuva 7b. Keskimääräinen kokonaistypen hajakuormitus v. 2012-2019 ja pistekuormitus v. 2012-2018 Pohjois-Karjalassa. Lähde: VAHTI- kuormitustietojärjestelmä ja Vemala-kuormitusmalli, helmikuu 2021.
