1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet

Toimenpideohjelmien laatiminen on olennainen osa vesienhoitoa, joka on koko Euroopan laajuista vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Päätavoitteena on vesien hyvän tilan turvaaminen. Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD, 2000/60/EU) on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (vesienhoitolaki, 1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004), vesienhoidon järjestämisestä (vesienhoitoasetus, 1040/2006) ja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Lisäksi vesienhoitoon liittyvät säädökset on sisällytetty tarvittavilta osin ympäristönsuojelulakiin (527/2014) ja vesilakiin (587/2011). Näillä säädöksillä vesipuitedirektiivin vaatimukset on liitetty osaksi suomalaista vesien käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvää toimintaa, jonka olennaisena perustana on ympäristönsuojelulain (YSL) ja vesilain (VL) mukainen lupajärjestelmä. Samoin pohjavesien suojelun perustana ovat edelleen pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskielto sekä ympäristönsuojelulainsäädännön mukainen lupajärjestelmä.

Pohjois-Karjala on osa laajaa koko Itä-Suomen kattavaa Vuoksen vesienhoitoaluetta. Vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan kootaan tiedot vesienhoitoalueesta: ihmisen toiminnasta vesiin kohdistuvat paineet, pinta- ja pohjavesien tilan arviointi, tilan seuranta, tilatavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Lisäksi laaditaan alueellisia toimenpideohjelmia, joissa vesien tilan parantamiseksi ehdotetut toimenpiteet on kuvattu tarkemmin. Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Ensimmäinen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2010-2019 on hyväksytty valtioneuvostossa vuonna 2009 ja toinen vuosille 2016-2021 vuonna 2015. Nyt on valmisteltu suunnitelmat ja ohjelmat vesienhoitokaudelle 2022-2027. Ne on hyväksytty valtioneuvostossa joulukuussa 2021. Asiakirjat ja aineistot löytyvät verkkosivuilta: www.ymparisto.fi/vesienhoito/suunnitelmat ja www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi. Toimenpideohjelmat ja alueellista tietoa vesienhoidosta löytyvät osoitteesta www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-karjala. Vuosille 2022-2027 laadittu Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma on julkaistu ELY-keskuksen raportteja -sarjassa (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-022-8).

Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti vesienhoidossa ja toimenpideohjelmien laadinnassa on pyritty seuraaviin tavoitteisiin:

• Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene
• Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vähintään hyvä viimeistään vuonna 2015
• Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on hyvä viimeistään vuonna 2015
• Keinotekoisiksi ja voimakkaasti muutetuiksi määriteltyjen vesien ekologinen tila on viimeistään vuonna 2015 vähintään niin hyvä kuin näiden vesien muuttunut tila mahdollistaa, "hyvä saavutettavissa oleva" ja kemiallinen tila hyvä
• Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin ehkäistään ja rajoitetaan
• Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään

Ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella vesienhoitosuunnitelmakaudella, eli tavoitteiden tulee olla saavutettuna viimeistään vuonna 2027. Määräaikaa voidaan kuitenkin edelleen jatkaa, jos luonnonolot eivät mahdollista vesimuodostuman tilan paranemista ajoissa.

Tulvariskien hallinnasta ja arvioinnista annetun direktiivin (tulvadirektiivi 2007/60/EU) keskeisenä osana ovat tulvariskien hallintasuunnitelmat, joiden laadintamenettelyt ja sisältö sovitetaan yhteen vesienhoitosuunnitelmien kanssa. Prosessia ohjaa laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta.