8.2.2 Haja- ja loma-asutus

Haja-asutusalueilla syntyvien jätevesien puhdistamisvelvoitteet perustuvat ympäristönsuojelulakiin (527/2014) ja siihen vuonna 2017 tehtyyn muutokseen (19/2017, luku 16) sekä sen nojalla säädettyyn valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017). Velvoitteet koskevat vakinaista ja loma-asutusta. Perustason puhdistusvaatimuksena on, että kuormitus vähenee fosforin osalta vähintään 70 %, typen osalta vähintään 30 % ja orgaanisen aineksen osalta vähintään 80 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Vesistöjen rannoilla (alle 100 m etäisyydellä vesistöstä) ja pohjavesialueilla puhdistusvaatimus koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja jätevesien käsittelyjärjestelmiä, ja tehostamistoimet on tullut toteuttaa viimeistään 31.10.2019.  Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää tietyin edellytyksin, esim. vähäisen kuormituksen tai toimien kohtuuttomuuden perusteella luvan poiketa perustason puhdistusvaatimuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Muilla alueilla kuin rannoilla ja pohjavesialueilla tulee puhdistusvaatimuksen täyttyä tehtäessä kiinteistöllä luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä. Uusissa kiinteistöissä puhdistusvaatimukset ovat heti voimassa. Asetuksen mukaisia jätevesienkäsittelymenetelmiä ovat mm. maahanimeyttämö, maasuodattamo ja pienpuhdistamo. Järjestelmien käyttöön ja huoltoon sisältyy myös syntyvien sakokaivo- ja umpisäiliölietteiden asianmukainen käsittely, kuten toimittaminen puhdistamolle käsiteltäväksi.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan antaa perustason puhdistusvaatimuksia ankarampia vaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Asetuksessa on säädetty ohjeellinen puhdistustaso, joka talousvesien käsittelyssä tulisi tällöin saavuttaa; orgaanisen aineen kuormituksen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin vähintään 85 % ja kokonaistypen vähintään 40 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksen jälkeen ympäristönsuojelumääräykset on tarkistettu Heinävedellä, Liperissä, Kontiolahdella, Juuassa, Kiteellä ja Rääkkylässä. Nurmeksessa tarkistustyö on vireillä. Vesistöjen ranta-alueet on ympäristönsuojelumääräyksissä yleensä määritelty ns. pilaantumisherkiksi alueiksi, joilla on voimassa jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimusta tehokkaampi puhdistustaso.

Lietteiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi tulee myös lietteiden käsittely- ja vastaanottopaikkoja olla riittävästi. Myös kiinteistökohtaisten puhdistusratkaisujen huollosta ja toimintavarmuudesta tulee huolehtia.

Toteutuma vesienhoitokaudella 2016-2021

Haja- ja loma- asutukselle esitetyt toimenpiteet ovat käynnissä, mutta toteutuma-astetta on vaikea arvioida. Lainsäädäntöön on tehty muutoksia, joilla velvoitteita on lievennetty ja jätevesijärjestelmien kuntoon saattamisen määräaikaa on siirretty vuoden 2014 lopusta vuoden 2019 lokakuun loppuun. Hoitokauden 2016-2021 valmistelun yhteydessä arvioitiin, että vuoteen 2015 mennessä toimenpiteistä tulisi määrällisesti toteutumaan arviolta alle 50 %.

Vuosien 2016-2018 aikana kiinteistökohtaisia jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamistoimia on toteutettu vuosittain melko vähän. Kunnista saadun palautteen perusteella uudistetun lainsäädännön edellyttämät tehostamistoimet eivät ole siirtymäajan puitteissa kattavasti toteutuneet. Toimenpideohjelmassa esitetyt viemäröintihankkeet sen sijaan ovat edenneet hyvin. Lisäksi jätevesien käsittelyjärjestelmien edistämiseksi vuosina 2012-2019 toteutetussa JÄSSI-neuvontahankkeessa on tavoitettu yli 3800 kiinteistöä.

Viemäröintiohjelman mukaiset hankkeet toteutuivat, ja viimeiset saatiin päätökseen vuonna 2019.

Ehdotukset toimenpiteiksi hoitokaudelle 2022-2027

Haja- ja loma-asutukselle esitettävät kiinteistökohtaiset jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa koskevat toimenpiteet perustuvat vuonna 2017 muutettuun lainsäädäntöön ja ovat siten perustoimenpiteitä (taulukko 26). Haja-asutusalueiden kiinteistöjen määrä on arvioitu samalla tavoin kuin edellisellä kaudella, asukasmäärän perusteena 22 % Pohjois-Karjalan asukasluvusta (161 200). Loma-asuntojen määrän kasvu on ollut arvioitua maltillisempaa, mikä on huomioitu suunnittelussa. Arviolta 35 %:lla loma-asunnoista on jätevesijärjestelmä (JÄSSI-hankkeen tulokset). Heinäveden kunnan alueen haja- ja loma-asutuksen kiinteistöjen määrä on Etelä-Savon ELY-keskuksen laskelmien mukaan noin 1500.

Täydentävänä toimena esitetään jätevesijärjestelmien tehostamista ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa sekä muilla alueilla kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä (taulukko 26). Toimenpiteen määrän arvioinnissa on hyödynnetty JÄSSI-hankkeessa saatuja tietoja. Toimenpiteeseen sisältyvät ei-ympäristöluvanvaraiset alle 100 AVL:n kylä-, kokouskeskus- ja lomakeskuspuhdistamot.

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen ohjauskeinot, rahoitusjärjestelmät sekä toteutusvastuut on kuvattu suunnitteluoppaassa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas) ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022-2027 (www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi). Vesihuollon kehittämisessä kuntien ja vesiosuuskuntien alueellinen yhteistyö on tärkeää. Haja- ja loma-asutuksessa neuvontaa on ohjauskeinona tarpeen jatkaa edelleen.

Taulukko 26. Arvio haja- ja loma-asutuksen vesiensuojelutoimenpiteiden määristä ja kustannuksista hoitokaudella 2022-2027. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä, TOSSU 9/2021.