8.2.1 Yhdyskunnat

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on ympäristönsuojelulain (86/2000, uudistus YSL 527/2014) mukaiset ympäristöluvat (vrt. kohta 6.5.2). Luvat sisältävät yleensä raja-arvoja vesistöön johdettavan veden fosforille, kemialliselle (COD) ja biologiselle (BOD) hapenkulutukselle, kiintoaineelle sekä puhdistusteholle. Esimerkiksi fosforin puhdistustehoksi edellytetään vähintään 90 %.

Varsinaisia typenpoistovaatimuksia ei ole toistaiseksi asetettu Pohjois-Karjalan puhdistamoille. Outokummun kaupungilla on velvoite ammoniumtypen hapettamisesta jätevesien käsittelyssä.  Kiteen Vesikunnan Kiteen jätevedenpuhdistamoa koskevassa luvassa (7.11.2014) edellytetään, että puhdistamolla pyritään mahdollisimman hyvään ammoniumtypen poistoon (nitrifiointiin) ja kokonaistypen poistoon, orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin puhdistustulosta vaarantamatta. Jaksolla 1.6.–31.10. vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuuden tavoitearvoksi on asetettu 4 mg/l ja ammoniumtypen vähenemän tavoitteeksi 90 %.

Vesihuoltolaki (119/2001) sisältää säännökset mm. vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä samoin kuin kuntien, vesihuoltolaitosten ja niiden asiakkaiden velvollisuuksista ja oikeuksista sekä vesihuollon maksuista ja sopimuksista. Sopimuksissa voi olla velvoitteita muun muassa viemäriin liitettävien jätevesien esikäsittelystä. Syyskuun 2014 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen vesihuoltolaitosten on kartoitettava toimintaansa liittyvät riskit ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin vesihuoltopalveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi.

Useita yhdyskuntajätevesipuhdistamoja on 2000-luvulla jäänyt pois käytöstä, kun jätevesien käsittelyä on keskitetty suurempiin yksiköihin. Näitä ovat mm. Kiteen oppimiskeskuksen puhdistamo vuonna 2006 (purkuvesistö Ätäskö), Tohmajärven Uusi-Värtsilän puhdistamo 2007 (Suonpäänjoki), Niiralan 2013 (Jänisjoki) ja Valtimon Sivakkajoen 2014. Joensuun seudun jätevesien käsittely on keskittynyt Joensuuhun Kuhasalon puhdistamolle. Liperin kirkonkylän ja Ylämyllyn viemäröidyt alueet on liitetty Joensuuhun vuonna 2008, Polvijärven alueet vuonna 2012 ja Joensuun Hammaslahden alue vuonna 2015. Myös Lomakeskus Huhmarin ja Kontiolahden Varparannan puhdistamoille johdetut jätevedet käsitellään nykyisin Kuhasalossa. Kuhasalon puhdistamon lietettä käytetään lannoitevalmisteen raaka-aineena.

Kiteen Vesikunnalla (purkuvesistö Kiteenjärvi) ja Outokummun kaupungilla (Sysmäjärvi) on puhdistamon luvassa velvoite purkualueen syvänteen hapellisena pitämiseen esim. ilmastamalla tai muulla tavoin.

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta pääsee vesistöihin myös vesiympäristölle vaarallisia ja/tai haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja orgaanisia haitta-aineita (vrt. kohta 6.4.4). Valtaosa nikkelin, lyijyn, kadmiumin ja elohopean pistemäisestä vesistökuormituksesta on peräisin Joensuun Kuhasalon puhdistamolta. Ympäristölle haitallisia aineita on puhdistamoiden jätevesistä viime vuosina kartoitettu, mutta tieto on edelleen puutteellista mm. direktiivissä määriteltyjen uusien prioriteettiaineiden osalta. Lisäksi haitallisten aineiden poistotekniikka on kehittymätöntä. Selvityksiä on jatkettu hoitokaudella 2016-2021. 

Toteutuma vesienhoitokaudella 2016-2021

Yhdyskuntasektorille ehdotetut toimenpiteet ovat valtaosin käynnistyneet. Viemäröintiohjelman viimeinen, Tikkala-Onkamo-Kemie siirtoviemäri toteutettiin vuosina 2015-2016. Tohmajärven Kemien puhdistamon peruskunnostusta on tarkasteltu osana Keski-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnittelua, mutta toteutettava ratkaisu on vielä yleissuunnitteluvaiheessa. Joensuun Kuhasalon puhdistamolla on toteutettu ilmastusjärjestelmän saneeraus vuosina 2017-2018.

Viemäröintipalvelut taajamissa ovat laajentuneet erityisesti Joensuun seudulla. Myös viemäriverkostojen kunnostus on edennyt vähitellen, mutta saneerausvelkaa on vanhoissa verkostoissa edelleen paljon.

Yhdyskuntajätevesien puhdistamojen nykyinen toimintateho ja –varmuus ovat edelleen pääosin hyvää tasoa, eikä jätevesien käsittelyn tehostamisella juurikaan voida vaikuttaa alueen vesien tilaan. Joensuun Kuhasalon puhdistamon typpikuormitus on laitoksella toteutetuista toimista huolimatta edelleen korkealla tasolla, mihin etsitään ratkaisuvaihtoehtoja. Ilomantsin, Outokummun, Kiteen ja Tohmajärven käsitellyt jätevedet johdetaan vesistöihin, jotka eivät ole hyvässä tilassa. Yhdyskuntajätevesistä johtuvia kuormituspaineita on tunnistettu kaikkiaan 11 vesimuodostumassa, ja edelleen tarvitaan perustoimenpiteiden lisäksi täydentäviä toimenpiteitä.

Ehdotukset toimenpiteiksi hoitokaudelle 2022-2027

Ehdotus yhdyskuntien toimenpiteiksi Pohjois-Karjalassa on esitetty taulukossa 25. Yhdyskuntien laitoksiin sisältyvät viemärilaitokset (puhdistamot, pumppaamot ja viemärit) ja kaatopaikat (toimivat ja suljetut).

Laitosten käyttöön ja ylläpitoon sisältyy luvanvaraisten laitosten käyttö toimintatasoltaan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen. Siihen kuuluvat myös puhdistamojen ja viemäriverkostojen hyvä hoito ja huolto toimintavarmuuden turvaamiseksi ja häiriötilanteiden ehkäisemiseksi. Viemäriverkostojen saneerauksia, lisäyksenä nykytasoon verrattuna, esitetään tehtäväksi suurimpien laitosten ja niitä ympäröivien taajamien jätevesiverkostoissa. Uutena toimenpiteenä esitetään riskienhallinta- ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien päivittämistä vuosien 2022-2027 aikana kaikilla vesihuoltolaitoksilla, joilla on jätevesiverkosto. Lisäksi esitetään vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kertaluonteista kartoitusta suurimmilla puhdistamoilla hoitokauden aikana.

Täydentävänä toimenpiteenä Joensuun Kuhasalon puhdistamolla esitetään selvitettäväksi vaihtoehtoja viime vuosina kohonneen typpikuormituksen vähentämiseen Green Deal-sopimuksen keinoin.  Lisäksi esitetään Tohmajärven Kemien puhdistamon rakentamishanketta, mihin voi sisältyä vireillepano ja lupakäsittely ympäristöluvan tarkistamiseksi hankesuunnitelmineen sekä tarvittavat investoinnit. Jo edelliseen toimenpideohjelmaan sisältyi esitys selvittää ja ratkaista Tohmajärven Kemien puhdistamon uusiminen tai vaihtoehtoisesti jätevesien johtaminen muualle käsiteltäväksi. Vuonna 2021 on käynnistynyt yleissuunnittelu uuden puhdistamon rakentamiseksi nykyiselle paikalle. Kustannukset on alustavasti arvioitu ja tarkentuvat myöhemmin suunnittelun edetessä. Tohmajärven puhdistamon ravinteiden poistoa voi olla mahdollista tehostaa myös Green Deal –vesiensuojelusopimuksen keinoin. Heinäveden alueen puhdistamoille (Karvio, Kerma, Valamo) ei ole esitetty täydentäviä toimenpiteitä.

Hulevedet

Hulevesillä saattaa olla vaikutusta veden laatuun ja tilaan kaupunkien ja taajamien läheisissä vesistöissä. Toimenpideohjelmassa vuosille 2010-2015 esitettiin kartoitettavaksi hulevesien aiheuttamaa kuormitusta ja mahdollisia riskejä purkuvesistöihin ainakin Joensuun ja Kiteen kaupunkialueilla.  Syyskuussa 2014 voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on täsmennetty kunnan tehtäviä taajamien sade- ja sulamisvesien hallinnassa.

Hoitokaudelle 2016-2021 on esitetty hulevesien hallintasuunnitelman laadintaa Joensuun lisäksi Kiteen kaupunkialueelle. Erillisiä hulevesipäästöihin liittyviä hallintasuunnitelmia ei ole laadittu. Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisesti kunnissa on arvioitu hulevesitulvariskit vuoden 2018 loppuun mennessä. Hulevesiasiat käsitellään pääosin kaavoituksen yhteydessä. Joensuussa uusilla kaava-alueilla sekä yhdyskuntasuunnittelun kohteissa tarkastellaan erikseen vedenkorkeusasiat ja mahdolliset tulvareitit. Hulevesien hallintaan tarkoitettuja kosteikkoja on toteutettu useita Joensuussa ja Kiteellä.  Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostamiseksi hoitokaudelle 2022-2027 esitetään hulevesien kestävien hallintaratkaisujen toteuttamista laajempina kokonaisuuksina viidelle alueelle Joensuun seudulla ja Kiteellä (taulukko 26). Kustannuksia ei ole tässä vaiheessa arvioitu.

Taulukko 25. Arvio yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden määristä ja kustannuksista hoitokaudella 2022-2027. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä, TOSSU- toiminnansuunnittelujärjestelmä, 9/2021.