8.2.5 Kalankasvatus

Kalankasvatus on luvanvaraista toimintaa, ja luvat perustuvat Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseen. Kalanviljelylaitokset tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen luvan aina, kun niissä käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuiva- tai muuta rehua taikka kalojen vuosikasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. Lisäksi lupa tarvitaan aina kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. Myös näitä raja-arvoja pienempään kalankasvatukseen on tarpeen hakea ympäristölupa, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa.  Veden johtamiseen, vesistörakentamiseen tai vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen vesitalouslupa.

Vesiensuojelutoimet ja niiden tehostaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Ympäristöluvissa annetaan määräyksiä mm. ravinnepäästöistä, veden käytöstä, lietteenpoistosta sekä päästö- ja vaikutustarkkailusta. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön (BEP) periaatteen soveltamista. Näitä asiakirjoja ei ole kalankasvatuksesta kuitenkaan tehty, vaan BAT ja BEP ovat tulleet määritellyiksi lupa- ja oikeuskäytännössä. Kalankasvatuslaitosten kuormitusta voidaan vähentää tehokkaalla kalankasvatuslietteen talteenotolla (tekniset toimet) sekä vähäfosforisten rehujen käytöllä, oikein mitoitetulla ruokinnalla ja huolehtimalla hyvistä kasvatusolosuhteista (hyvät käytännöt).

Kalankasvatuksen sisävesien toimenpiteitä kaudella 2022-2027 (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas) ovat:

• Sisävesilaitosten vesiensuojelun tehostaminen ympäristönsuojelulain 89 § mukaisessa luvan muutoksen tarveharkinnassa (muu perustoimenpide)
• Kiertovesilaitoksen rakentaminen (täydentävä tp)
• Koulutus ja neuvonta (täydentävä tp)

Pohjois-Karjalan kalankasvatuslaitoksilla tuotettavasta kalamäärästä suurin osa kasvatetaan maapohjaisissa altaissa, joissa teknisten vesiensuojelurakenteiden toteuttamien on vaikeaa. Kalankasvatus on ollut maakunnassa vähenemässä, ja laitoksia on enää viisi. Heinävedellä sijaitsee yksi luvanvarainen luonnonravintolammikko. Ilomantsiin rakennetun kiertovesilaitoksen toiminta päättyi jo alkuvaiheessa. Kalankasvatus on edelleen tunnistettu merkittäväksi paineeksi yhdessä muiden kuormituspaineiden kanssa pienehkössä Myllypuro-Uilonpurossa Kontiolahdella. Arvio on tarkentunut edelliseltä hoitokaudelta.

Suunnittelukaudella 2022-2027 kuormituksen vähentämistoimet painottuvat edelleen hyvien kalankasvatuskäytäntöjen soveltamiseen. Toimenpiteenä esitetään Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristönluvan tarkistamista ja vesiensuojelun tehostamistarpeen arviointia tässä yhteydessä. Lisäksi esitetään koulutusta ja neuvontaa kohdistettuna kaikille Pohjois-Karjalan kalankasvatuslaitoksille (1/vuosi).

Valtakunnallisena kalankasvatuksen ohjauskeinona vesienhoitosuunnitelmissa esitetään maauomalaitosten lietteenpoiston ja jätevesien käsittelymenetelmien selvittämistä pilottitutkimuksin.  Myös sijainninohjaus on tärkeä ohjauskeino. Kalankasvatuksen ohjauskeinot, rahoitusjärjestelmät sekä toteutusvastuut on tarkemmin kuvattu suunnitteluoppaassa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas) ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2022-2027.