-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
6.7.4 Kalavedet
Vesienhoitosuunnitelmassa otetaan erityisalueina huomioon myös kalavedet, jotka on nimetty ympäristöministeriön 1.2.2000 kalavesidirektiivin perusteella antaman päätöksen (117/2000) mukaisesti. Tarkoituksena on turvata kalojen elinolosuhteet särki- ja lohivesiksi nimetyissä kalavesissä ja ehkäistä näiden vesien pilaantuminen. Veden laadun on tullut täyttää näissä vesissä kalavesidirektiivissä niille esitetyt kynnysarvot, ja sen varmistamiseksi on tehty valtioneuvoston päätöksen (1172/1999) edellyttämää seurantaa. Vesipuitedirektiivi on korvannut kalavesidirektiivin vuodesta 2013.
Pohjois-Karjalassa kalavesiksi on nimetty (kuva 13, kappale 6.7.2):
- Pielinen (vesistöalue 04.411, Lieksan edusta sekä järven keski- ja eteläosa Paalasmaan saaren pohjoisosasta luusuaan)
- Pielisjoki (vesistöalueet 04.331, 04.332 04.341, 04.342)
- Pyhäselkä (vesistöalue 04.321, Joensuun edusta – Tikansaaret – Vuoniemi)
Pielisjoki on tärkeä äärimmäisen uhanalaisen saimaan järvilohen, Pielinen erittäin uhanalaisen järvitaimenen ja silmällä pidettävän harjuksen kannalta. Pielisjoki (siihen laskeva Ala-Koitajoki mukaan lukien) ja Pieliseen laskeva Lieksanjoki ovat kansallisessa kalatiestrategiassa lohikalojen luonnonkierron palauttamisen kärkikohteita. Pielisjoki on määritelty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Pyhäselkä on osa järvilohen vaelluspoikasten ja emokalojen vaellusreittiä Saimaan ja Pielisjoen välillä. Kyseisissä vesistöissä kalavesidirektiivin tavoitteet ovat yhtenevät vesienhoidon vähintään hyvän ekologisen ja hyvän kemiallisen tilan tavoitteiden kanssa.
