7.1.1 Ravinnekuormitus

Ravinnekuormituksen merkittävyyden arvioinnissa käytettiin vesistömallijärjestelmän vedenlaatuosiota, VEMALA-mallia, josta saatiin arvio vesimuodostuman ravinnekuormituksesta ja sen jakautumisesta eri kuormituslähteisiin. Kunkin toimialan (sektorin) kuormitusta tarkasteltiin suhteessa luonnonhuuhtoumaan. Merkittävyysarviota varten on luotu fosfori- ja typpikuormalle asteikot sen mukaan, mikä on sektorin aiheuttaman kuormituksen suuruus luonnonhuuhtoumaan verrattuna (ei merkittävä, silmällä pidettävä, merkittävä, erittäin merkittävä, kuva 14). Vemala-mallia on kuvattu edellä kohdassa 6.5.1 ja merkittävyyden arviointiperusteet arviointioppaassa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Merkittävyyden arviointi tehtiin laskennallisten tulosten perusteella asiantuntija-arviona, hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) laadittuja PowerBI-raportteja. Sektorin fosforikuormituksen ollessa vähintään luonnonhuuhtouman verran (suhdeluku 1, 100 %) ja typpikuorman 50 % luonnonhuuhtoumasta (suhdeluku 0.5) kuormituslähde nimettiin merkittäväksi (kuva 14). Mikäli vesimuodostumassa oli yksi tai useampi kuormittaja luokassa silmälläpidettävä, nämä voitiin asiantuntija-arviona nimetä merkittäviksi yhdessä muiden kuormittajien kassa. Merkittävyyden arvioinnissa huomioitiin myös kiintoaineen ja orgaanisen kuormituksen vaikutus vesimuodostumassa. Piste- ja hajakuormitukseen liittyviä paineita tunnistettiin kaikkiaan 227 vesimuodostumassa (taulukko 17). Ihmistoiminnan aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistarpeet on esitetty jäljempänä kohdassa 7.3.

Kuva 14. Merkittävyysasteikon luokkarajat typelle ja fosforille, kuormituksen ja luonnonhuuhtouman suhdeluku. (Lähde: Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen -ohje 2020).