-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
7.1.1 Ravinnekuormitus
Ravinnekuormituksen merkittävyyden arvioinnissa käytettiin vesistömallijärjestelmän vedenlaatuosiota, VEMALA-mallia, josta saatiin arvio vesimuodostuman ravinnekuormituksesta ja sen jakautumisesta eri kuormituslähteisiin. Kunkin toimialan (sektorin) kuormitusta tarkasteltiin suhteessa luonnonhuuhtoumaan. Merkittävyysarviota varten on luotu fosfori- ja typpikuormalle asteikot sen mukaan, mikä on sektorin aiheuttaman kuormituksen suuruus luonnonhuuhtoumaan verrattuna (ei merkittävä, silmällä pidettävä, merkittävä, erittäin merkittävä, kuva 14). Vemala-mallia on kuvattu edellä kohdassa 6.5.1 ja merkittävyyden arviointiperusteet arviointioppaassa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).
Merkittävyyden arviointi tehtiin laskennallisten tulosten perusteella asiantuntija-arviona, hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) laadittuja PowerBI-raportteja. Sektorin fosforikuormituksen ollessa vähintään luonnonhuuhtouman verran (suhdeluku 1, 100 %) ja typpikuorman 50 % luonnonhuuhtoumasta (suhdeluku 0.5) kuormituslähde nimettiin merkittäväksi (kuva 14). Mikäli vesimuodostumassa oli yksi tai useampi kuormittaja luokassa silmälläpidettävä, nämä voitiin asiantuntija-arviona nimetä merkittäviksi yhdessä muiden kuormittajien kassa. Merkittävyyden arvioinnissa huomioitiin myös kiintoaineen ja orgaanisen kuormituksen vaikutus vesimuodostumassa. Piste- ja hajakuormitukseen liittyviä paineita tunnistettiin kaikkiaan 227 vesimuodostumassa (taulukko 17). Ihmistoiminnan aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistarpeet on esitetty jäljempänä kohdassa 7.3.
Kuva 14. Merkittävyysasteikon luokkarajat typelle ja fosforille, kuormituksen ja luonnonhuuhtouman suhdeluku. (Lähde: Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen -ohje 2020).