7.3.3 Viinijärven – Höytiäisen alue

Viinijärven –Höytiäisen alueella on 12 hyvää huonompaan tilaan luokiteltua vesimuodostumaa, joissa ravinne- tai muu kuormitus on arvioitu merkittäväksi painetekijäksi. Lisäksi 15 hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevassa vesistössä on tunnistettu riski kuormituspaineisiin liittyen (liite 3). Kuormituksen vähentämistarpeet kohdistuvat erityisesti Viinijärven länsiosaan ja siihen laskeviin Kirkkojoen-Viinijoen ja Sätösjoen-Vuonosjoen alueisiin sekä alueelta Heposelkään laskeviin vesistöihin, Sysmäjärveen, Sysmänjokeen ja Taipaleenjokeen. Erityisesti typpikuormitusta on tarve vähentää, esimerkiksi Kirkkojoki-Viinijoessa 75 %. Fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi on arvioitu alueesta riippuen 17-38 % (taulukko 22).

Maatalouden osuus on noin puolet fosforin kokonaiskuormituksesta (taulukko 22). Sysmäjärvessä korostuu myös pistemäisen kuormituksen merkitys. Siihen johdetaan Outokummun kaupungin sekä alueen teollisuuden jätevesiä Lahdenjoen kautta. Järveen laskee lisäksi useita pieniä tilaltaan heikkokuntoisia virtavesiä, kuten Ruutunjoki ja Kesselinjoki, joihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen tarvittaisiin toimenpiteitä. Sysmäjärvi on Natura 2000 –verkoston lintuvesien suojelukohde ja tarkasteltu erikseen erityisalueiden yhteydessä (kohta 7.2.4).

Viinijärven-Heposelän alue on vesienhoidon suunnittelun painopistealueita, ja alueella on toteutettu ja edelleen käynnissä tai suunnitteilla runsaasti erilaisia vuoteen 2021 mennessä toteutettavia toimia ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi, mm. Sysmänjoen alueella sekä Höytiäisen ja Viinijärven pohjoisosissa. Tila-arvioinnin perusteella toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin edelleen. Seurantatulosten mukaan kokonaistyppipitoisuus vaikuttaa paikoin jopa lisääntyneen edelliseen luokitteluun verrattuna.

Viinijärven valuma-alueen vesistöihin, kuten Sysmäjärveen, Lahdenjokeen, Kirkkojoki-Viinijokeen sekä sen yläjuoksulla sijaitseviin Karnukkapuroon ja Polvijärveen kohdistuu lisäksi raskasmetallikuormitusta kaivannaisteollisuudesta. Useissa vesimuodostumissa kemiallinen tila on hyvää huonompi (kohta 6.4.1, kuva 6 b). Päästöjen vähentämistoimet ovat edelleen tarpeen, jotta kemiallisen tilan tavoite olisi mahdollista saavuttaa viimeistään vuonna 2027 sekoittumisvyöhykkeiden ulkopuolisissa vesistönosissa.

Taulukko 22. Keskimääräinen fosforikuormitus (P kg/vuosi, 2012–2019, Vemala-kuormitusmalli, elokuu 2020), eri sektoreiden osuus kokonaiskuormituksesta sekä arvioitu ihmistoiminnasta aiheutuvan kuormituksen vähennystarve (P=fosfori, N=typpi) eräissä hyvää tilaa heikommissa vesistöissä Viinijärven-Höytiäisen alueella. Lask. + lh = laskeuma ja luonnonhuuhtouma. (Lähde: VEMALA-malli, lokakuu 2020)