8.1 Toimenpiteiden suunnittelun periaatteet

Vesienhoidon keskeisenä tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoidon ympäristötavoitteet. Toimenpiteillä tarkoitetaan sekä suoraan vesistöön, vesistön valuma-alueelle ja pohjavesialueelle kohdistuvia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan kuormitukseen tai muihin paineisiin. Lisäksi vesienhoidon toimenpiteisiin luetaan ohjaavat keinot, kuten lait ja strategiat, rahoituksen ohjaus, tietoisuutta lisäävät toimenpiteet sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on löytää mahdollisimman kustannustehokas toimenpidekokonaisuus, jolla ympäristötavoitteet saavutetaan. Toimenpiteiden valintaan vaikuttavat niiden tehokkuuden lisäksi kustannukset sekä yhteiskunnalliset ja luonnonolosuhteisiin liittyvät vaikutukset. Lähtökohtana suunnittelussa on verrata nykyistä tilannetta, jossa toimenpiteitä ei suunnitella lisää, siihen, että tarvittavat suunnitellut toimenpiteet toteutetaan kokonaan. Niissä tapauksissa, joissa toimenpiteitä ei voida esittää riittävästi, arvioidaan ympäristötavoitteista poikkeamistarvetta osana prosessia. Kolmannen vesienhoitokauden suunnittelussa lähtökohtana oli mitoittaa ja kohdentaa toimenpiteet siten, että vesienhoidon tilatavoitteen saavuttaminen on mahdollista vuoteen 2027 mennessä.

Vesienhoidon toimenpiteet jaetaan perustoimenpiteisiin, muihin perustoimenpiteisiin ja täydentäviin toimenpiteisiin. Perustoimenpiteisiin luetaan EU-direktiivien vaatimat toimenpiteet. Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentäviä toimenpiteitä ovat perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet, kuten myös kaikki ohjauskeinot. Ne ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia ja nojautuvat usein taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen käyttöön.

Toimenpiteiden suunnittelu ja arviot perustuvat alueelliseen asiantuntijatyöhön, jota on tehty yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Taustalla on myös valtakunnallisia, lähinnä Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) tehtyjä keskitettyjä mallitarkasteluja, selvityksiä ja tutkimuksista saatuja arvioita. Työn pohjana olivat myös arviot vesienhoitokaudelle 2016-2021 esitettyjen toimenpiteiden toteutustilanteesta vuosina 2016-2018. Vesienhoidon suunnittelun ohjeistus on koottu ympäristöhallinnon verkkosivuille opaskokonaisuudeksi, jossa kuvataan muun muassa suunnittelun vaiheet ja annetaan sektorikohtaiset ohjeet toimenpiteiden suunnittelua ja kustannusten arviointia varten (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Toimenpiteet on kohdistettu vesistön tilaa heikentäviin paineisiin suunnittelualueella tai yksittäiseen vesimuodostumaan sen mukaan, mikä on ollut tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi maatalouden toimenpiteet on kohdistettu suunnittelualueelle, koska toimenpiteitä toteutetaan valuma-alueella. Vesistöjen kunnostustoimenpiteet on yleensä suunniteltu yksittäiseen vesimuodostumaan. Toimenpiteiden kustannukset on arvioitu pääosin samalla periaatteella kuin suunnittelukaudella 2016-2021. Kustannuksista on esitetty suunnittelukaudella tarvittavat investoinnit, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä ns. pääomitettu vuosikustannus, jolla tarkoitetaan investointien toimenpiteiden toteutusajalle 3,5 %:n korolla laskettua annuiteettia lisättynä toimenpiteiden vuotuisilla käyttö- ja ylläpitokustannuksilla. Käytössä olleiden toimenpiteiden ilmastokestävyyttä on arvioitu valtakunnallisessa suunnitteluohjeessa.

Suunnittelutyön tueksi pidettiin huhtikuussa 2020 yhdessä sidosryhmien ja toimijoiden kanssa työpajat maatalouden, metsätalouden ja vesistökunnostusten toimenpiteiden suunnittelun tueksi.

Ehdotetut toimenpiteet kustannuksineen on tallennettu HERTTA-tietojärjestelmän toiminnansuunnitteluosioon (TOSSU), joka kehitettiin Suomen ympäristökeskuksessa kolmatta suunnittelukautta varten.