14.3.1 Pintavedet

Hyvän tilan saavuttaminen/turvaaminen Pohjois-Karjalan vesimuodostumissa edellyttää perustoimenpiteiden lisäksi monipuolisia täydentäviä toimenpiteitä eri toimintasektoreilla. Tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan resurssien lisäksi riittävän tehokkaita ohjauskeinoja. Pintavesien tilan parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet kustannuksineen on esitetty edellä kohdassa 8.2 ja ehdotus toimenpideyhdistelmäksi kohdassa 9.2 (taulukko 34 a, b). Täydentäviä toimenpiteitä esitetään erityisesti maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi samoin kuin vesistöjen kunnostamiseen sekä rehevöitymisestä että vesistöjen rakentamisesta aiheutuneiden muutosten korjaamiseksi.

Maatalouden perustoimenpiteitä ovat voimassa olevan lainsäädännön velvoittamat toimet.  Vesistökuormituksen vähentämisessä keskeisiä täydentäviä toimia ovat suojavyöhykkeet, kosteikot, peltojen talviaikainen kasvipeite, lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät ja prosessointi sekä turvepeltojen nurmiviljelyn kehittäminen (taulukko 31). Myös koulutukseen ja neuvontaan esitetään lisäpanostusta. Maatalouden täydentävät toimenpiteet kohdistuvat edelleen erityisesti Pielisen reitille sekä Viinijärven – Taipaleenjoen – Heposelän ja Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alueille. Täydentävien toimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 10,9 milj.€ vuodessa (taulukko 47).

Metsätalouden täydentäviksi toimenpiteiksi on esitetty uudistushakkuiden suojakaistoja, vesiensuojelun tehostamista, kuten eroosiohaittojen torjuntaa suunnittelun ja hankkeiden kautta sekä koulutusta ja neuvontaa (taulukko 32). Toimenpiteet on kohdennettu alueellisina toimina suunnittelun osa-alueille. Metsätalouden toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 1,0 milj.€/v (taulukko 47).

Turvetuotantoon ei ole esitetty täydentäviä toimenpiteitä, sillä kaikilla tuotannossa olevilla Pohjois-Karjalan tuotantosoilla on BAT-periaatteen mukainen perusrakenteita tehokkaampi pintavalutukseen perustuva tai vastaava vesienkäsittelymenetelmä, ja rakenteista määrätään ympäristöluvissa (taulukko 29). Turvetuotannossa painopiste on edelleen Koitajoen ja Jänisjoen-Kiteenjoen-Tohmajoen alueilla, uusia tuotantoalueita on Vaikkojoen valuma-alueella. Tuotantoalat ovat vähentyneet, ja tuotanto on edelleen vähenemässä. Perustoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 0,5 milj. euroa vuodessa.

Yhdyskuntien merkittävin perustoimenpide on viemärilaitosten luvanmukainen vähintään nykytasoinen käyttö ja ylläpito (taulukko 25). Viemäriverkostojen saneerauksia esitetään tehtäväksi suurimpien laitosten ja niitä ympäröivien taajamien jätevesiverkostoissa. Lisäksi perustoimia ovat riskienhallinta- ja häiriötilannesuunnitelmien päivittäminen ja suurimmilla puhdistamoilla haitallisten aineiden kartoitus. Täydentävinä toimenpiteinä esitetään Joensuun Kuhasalon puhdistamolla ravinteiden poiston tehostamismahdollisuuksien selvittämistä (Green Deal-sopimus) sekä Tohmajärven jätevedenpuhdistamon rakentamista. Perustoimien kokonaiskustannukset ovat lähes 28 milj. euroa vuodessa (taulukko 47).

Haja- ja loma-asutukselle kaudelle 2022-2027 esitetyt toimenpiteet perustuvat pääosin haja-asutuksen jätevesiasetuksen velvoitteisiin ja ovat perustoimenpiteitä (taulukko 26). Täydentävänä toimena esitetään jätevesijärjestelmien tehostamista asetuksen sallimien poikkeusten tai vapautusten rauetessa ja kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Haja- ja loma-asutuksen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 12,6 milj.€/v (taulukko 47).

Kuten yhdyskuntien myös teollisuuden ja kalankasvatuksen jätevesien puhdistuksesta sekä käsittelystä määrätään ympäristöluvissa ja tehostamistarpeet arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Teollisuuden perustoimenpiteet ovat viemäriverkoston saneerauksia lukuun ottamatta samoja kuin yhdyskuntasektorilla, merkittävimpänä laitosten käyttö ja ylläpito (taulukko 27). Kaivannaisteollisuudessa saattaa olla tarvetta päästöjen vähentämistoimenpiteiden lisätehostamiseen tulevaisuudessa. Sulfaattipäästöt aiheuttavat Sysmäjärvessä ja Polvijärvessä lisääntyvää happivajetta, ja haittojen vähentämiseksi esitetään toimia. Kalankasvatuksen toimenpiteenä esitetään Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristönluvan tarkistamista ja vesiensuojelun tehostamistarpeen arviointia tässä yhteydessä.

Kaikki ehdotetut vesirakentamiseen, säännöstelyyn ja vesistökunnostukseen liittyvät toimenpiteet ovat vesiluvissa määrättyjä velvoitteita lukuun ottamatta täydentäviä toimenpiteitä. Ne sisältävät mm. toimia suurten ja pienten rehevöityneiden järvien kunnostamiseksi, jokien ja pienten virtavesien elinympäristöjen parantamiseksi, kalan kulkua helpottaviksi toimenpiteiksi ja säännöstelykäytäntöjen kehittämiseksi (taulukko 33). Lisäksi esitetään toteutettavaksi kunnostuksia erityisalueiksi nimetyissä lintuvesissä. Toimenpiteitä, jotka sisältävät sekä suunnittelua että toteutusta, on esitetty kaikkiaan 185 vesimuodostumalle (taulukko 34 b). Täydentävien toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat alustavasti arvioiden 1,3 milj.€ vuodessa. Kustannukset tarkentuvat myöhemmin. Käynnissä ja vireillä on mittavia järvilohen ja -taimenen elinoloja sekä vaellusmahdollisuuksia parantavia toimia, joiden kustannuksia ei ole ollut mahdollista arvioida.

Taulukkoon 47 on koottu yhteenveto pintavesien vesienhoitotoimenpiteiden vuosittaisista kustannuksista eri sektoreilla Pohjois-Karjalassa. Perustoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat noin 38,2 milj. euroa/v ja täydentävien toimenpiteiden 13,4 milj. euroa vuodessa. Vuosikustannukset ovat noin 30 % suuremmat kuin edellisellä hoitokaudella. Arvio ei sisällä teollisuuden eikä yhdyskuntien täydentävien toimenpiteiden kustannuksia. Maatalouden perustoimenpiteiden kustannukset on laskettu valtakunnallisesti ja esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

Taulukko 47. Arvio pintavesien vesiensuojelutoimenpiteiden vuotuisista kustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa) jaksolla 2016-2021 Pohjois-Karjalassa. Lähde: Hertta/TOSSU, toimenpiteiden suunnittelun tietojärjestelmä, lokakuu 2021.