10.3.8 Teollisuus ja yritystoiminta

Pohjavesialueille ei nykyisin sijoiteta enää uutta pohjaveden määrälle tai laadulle mahdollista riskiä aiheuttavaa teollisuus- tai yritystoimintaa. Pohjavesiriskiä saattaa aiheutua polttoaineiden jakeluasemista, korjaamotoiminnasta, sahoista, puunkyllästämöistä, mahdollisista teollisuuden öljy- ja kemikaalivuodoista, metalliteollisuudesta, pesuloista sekä kemianteollisuudesta. Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat tavallisesti seurausta viemäreiden ja säiliöiden vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta ja jätevesien väärästä käsittelytavasta. Kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalojen seurauksena. Lisäksi kemikaalien varastointi laitoksilla aiheuttaa riskin pohjavedelle.

Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran kyllästysaineet sekä polttoöljy.

Pohjavesialueilla sijaitsee myös taimi- ja kauppapuutarhoja. Tarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita, joista osa saattaa huuhtoutua valuma- ja vajovesien mukana ympäristöön. Viimeisten vuosikymmenien aikana kauppapuutarhojen lukumäärä on ollut laskussa, mutta puutarhojen kasvihuoneviljelyn kokonaispinta-ala on kasvanut (Gustafsson ym. 2006).

Pohjois-Karjalassa on runsaasti metsää, minkä vuoksi alueelle on keskittynyt paljon metsäteollisuutta. Pohjois-Karjalassa on myös muovi-, metalli- sekä kivi/kaivosteollisuutta. Ympäristökuormituksen tai -riskien kannalta merkittävimmät kohteet sijoittuvat Joensuun Uimaharjuun, joissa on metsäteollisuutta. Kaivosteollisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi Outokumpuun, Polvijärvelle, Juukaan ja Ilomantsiin (ks. kohta 6.5).

Pohjois-Karjalassa teollisuusalueilla riskiä aiheuttavat teollisuustoiminnot (taulukko 38) ovat yleensä pieniä. Ongelmat liittyvät usein kemikaalien varastointiin ja käyttöön sekä jätteiden käsittelyyn. Lisäksi pienillä toiminnanharjoittajilla saattaa olla kiinteistöillään öljysäiliötä, joiden kunnosta ja tarkastuksista ei välttämättä ole huolehdittu.

Taulukko 38. Teollisuus pohjavesialueilla Pohjois-Karjalassa (teollisuuden ja palveluiden aluetta > 3 % pohjavesialueen pinta-alasta). Tiedot: Corine-aineisto 2014.

Kunta

Pohjavesialue

Teollisuusala

 

Nimi

Pinta-ala, ha

ha

%

Polvijärvi

Hiekkaselkä

103,88

3,19

3,07

Liperi

Konivaara

861,56

26,63

3,09

Tohmajärvi

Patsola

294,94

9,44

3,20

Joensuu

Tannilanvaara

336,63

11,13

3,30

Valtimo

Nuolikoski

183,25

6,56

3,58

Kontiolahti

Jaamankangas B

518,19

18,56

3,58

Liperi

Jyrinkylä

486,25

19,06

3,92

Kesälahti

Pitkälampi

642,63

25,69

4,00

Liperi

Ruokolankangas

69,19

3,13

4,52

Joensuu

Keskijärvi

56,94

2,69

4,72

Valtimo

Hirsikangas

104,38

4,94

4,73

Liperi

Viinijärvi

196,38

9,75

4,96

Ilomantsi

Naarva

90,69

5,00

5,51

Joensuu

Metonlampi

235,38

13,13

5,58

Liperi

Rikinlahti

99,31

6,25

6,29

Kitee

Kitee

617,19

40,56

6,57

Lieksa

Vuonislahti

49,81

3,56

7,15

Ilomantsi

Tuomaanlähde

118,31

9,19

7,77

Joensuu

Lähdekorpi

27,81

2,38

8,54

Nurmes

Porokylä

664,13

72,69

10,94