-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
10.3.8 Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueille ei nykyisin sijoiteta enää uutta pohjaveden määrälle tai laadulle mahdollista riskiä aiheuttavaa teollisuus- tai yritystoimintaa. Pohjavesiriskiä saattaa aiheutua polttoaineiden jakeluasemista, korjaamotoiminnasta, sahoista, puunkyllästämöistä, mahdollisista teollisuuden öljy- ja kemikaalivuodoista, metalliteollisuudesta, pesuloista sekä kemianteollisuudesta. Pohjaveden pilaantumistapaukset ovat tavallisesti seurausta viemäreiden ja säiliöiden vuodoista, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellisesta suojauksesta ja jätevesien väärästä käsittelytavasta. Kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipalojen seurauksena. Lisäksi kemikaalien varastointi laitoksilla aiheuttaa riskin pohjavedelle.
Pohjavettä pilaavista aineista yleisiä ovat bensiinin lisäaineet, rasvanpoistoon käytetyt liuottimet, puutavaran kyllästysaineet sekä polttoöljy.
Pohjavesialueilla sijaitsee myös taimi- ja kauppapuutarhoja. Tarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita, joista osa saattaa huuhtoutua valuma- ja vajovesien mukana ympäristöön. Viimeisten vuosikymmenien aikana kauppapuutarhojen lukumäärä on ollut laskussa, mutta puutarhojen kasvihuoneviljelyn kokonaispinta-ala on kasvanut (Gustafsson ym. 2006).
Pohjois-Karjalassa on runsaasti metsää, minkä vuoksi alueelle on keskittynyt paljon metsäteollisuutta. Pohjois-Karjalassa on myös muovi-, metalli- sekä kivi/kaivosteollisuutta. Ympäristökuormituksen tai -riskien kannalta merkittävimmät kohteet sijoittuvat Joensuun Uimaharjuun, joissa on metsäteollisuutta. Kaivosteollisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi Outokumpuun, Polvijärvelle, Juukaan ja Ilomantsiin (ks. kohta 6.5).
Pohjois-Karjalassa teollisuusalueilla riskiä aiheuttavat teollisuustoiminnot (taulukko 38) ovat yleensä pieniä. Ongelmat liittyvät usein kemikaalien varastointiin ja käyttöön sekä jätteiden käsittelyyn. Lisäksi pienillä toiminnanharjoittajilla saattaa olla kiinteistöillään öljysäiliötä, joiden kunnosta ja tarkastuksista ei välttämättä ole huolehdittu.
Taulukko 38. Teollisuus pohjavesialueilla Pohjois-Karjalassa (teollisuuden ja palveluiden aluetta > 3 % pohjavesialueen pinta-alasta). Tiedot: Corine-aineisto 2014.
Kunta |
Pohjavesialue |
Teollisuusala |
||
Nimi |
Pinta-ala, ha |
ha |
% |
|
Polvijärvi |
Hiekkaselkä |
103,88 |
3,19 |
3,07 |
Liperi |
Konivaara |
861,56 |
26,63 |
3,09 |
Tohmajärvi |
Patsola |
294,94 |
9,44 |
3,20 |
Joensuu |
Tannilanvaara |
336,63 |
11,13 |
3,30 |
Valtimo |
Nuolikoski |
183,25 |
6,56 |
3,58 |
Kontiolahti |
Jaamankangas B |
518,19 |
18,56 |
3,58 |
Liperi |
Jyrinkylä |
486,25 |
19,06 |
3,92 |
Kesälahti |
Pitkälampi |
642,63 |
25,69 |
4,00 |
Liperi |
Ruokolankangas |
69,19 |
3,13 |
4,52 |
Joensuu |
Keskijärvi |
56,94 |
2,69 |
4,72 |
Valtimo |
Hirsikangas |
104,38 |
4,94 |
4,73 |
Liperi |
Viinijärvi |
196,38 |
9,75 |
4,96 |
Ilomantsi |
Naarva |
90,69 |
5,00 |
5,51 |
Joensuu |
Metonlampi |
235,38 |
13,13 |
5,58 |
Liperi |
Rikinlahti |
99,31 |
6,25 |
6,29 |
Kitee |
Kitee |
617,19 |
40,56 |
6,57 |
Lieksa |
Vuonislahti |
49,81 |
3,56 |
7,15 |
Ilomantsi |
Tuomaanlähde |
118,31 |
9,19 |
7,77 |
Joensuu |
Lähdekorpi |
27,81 |
2,38 |
8,54 |
Nurmes |
Porokylä |
664,13 |
72,69 |
10,94 |