5.1.2 Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027

Vuonna 2020 valmisteltiin ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Kuuleminen järjestettiin 2.11.2020-14.5.2021. Ehdotus oli nähtävillä Vaikuta vesiin -verkkosivuilla (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin) ja siitä pyydettiin lausunnot ja palaute kuten työohjelmasta ja vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Lausuntopyyntö toimitettiin kaikkiaan 478 taholle. Kuulemisesta ilmoitettiin maakuntalehti Karjalaisessa sekä uutisoitiin tiedotusvälineille ja sosiaalisessa mediassa. Vesienhoitosuunnitelmaa ja Pohjois-Karjalan alueelle ehdotettuja toimenpiteitä esiteltiin kahdessa KAIPO-verkostohankkeen Vaikuta vesiin -etätilaisuudessa huhtikuussa.

Lausuntoja annettiin vesienhoitosuunnitelmasta kaikkiaan 105, selvästi enemmän kuin edellisissä kuulemisissa. Noin 60 % lausunnoista oli kunnista tai yhdistyksistä. Palautteesta on laadittu yhteenveto vesienhoitoalueen verkkosivustolle (www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi > Osallistuminen vesienhoitoon). Lausunnoissa tuotiin esiin, että aineistot ovat laajoja ja niihin perehtyminen on kansalaiselle työlästä. Palautetta kohdistui runsaasti mm. vesien tilan luokitteluun ja seurantaan, ympäristötavoitteiden saavuttamiseen ja niistä poikkeamiseen sekä kaivostoimintaan. Keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi nimettyihin vesimuodostumiin on esitetty yksityiskohtaisia kommentteja ja muutoksia (mm. Vuoksi). Keskeisiä toimenpidesektoreita ovat lausuntojen perusteella metsätalous, maatalous ja vesistökunnostukset. Aiempaa vähemmän palautetta annettiin muun muassa turvetuotannosta ja pohjavesistä. Yleisesti tarkasteltuna palaute oli aiempaa kriittisempää, ja eri teemoista on esitetty myös vastakkaisia näkemyksiä.

Pohjois-Karjalan toimenpideohjelmasta ja vesienhoidon suunnittelusta yleisesti on esitetty palautetta mm. seuraavista asioista:

Pintavesien tyypittely, seuranta, tila ja muuttavat tekijät

• Muistutetaan ELY-keskusten toiminta-alueiden raja-alueista sekä maakuntarajojen muutoksista aiheutuvista vastuujaoista, mikä Pohjois-Karjalassa koskee Nilsiän reitin pohjois- ja koillisosaa, Juojärven reittiä, Haukiveden-Heinäveden sekä Oriveden eteläosaa. Venäjältä tulee kolmannes Pohjois-Karjalaan kertyvästä vedestä, ja tulevan veden laatua olisi tarpeen kuvata toimenpideohjelmassa.
• Vesistöjen tilaluokittelun arviointiperusteet sekä ohjeistus koetaan epäselviksi ja tilaluokitusten taustalla oleva tieto puutteelliseksi. Mihin aineistoon perustuen kunkin vesistön luokitus on tehty?
• Palokin alueen vesimuodostumista ja Palokinkoskesta esitetään tehtäväksi yksityiskohtainen tarkastelu, jossa käsitellään mm. Heinäveden reitin ekologista luokittelua ja Koskijärven tyypittelyä sekä niiden hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden arviointia.
• Sinilevätilanne ja –seuranta todetaan jääneen vähälle huomiolle, yksityiskohtainen seuranta olisi tarpeen.
• Kaivosalueilta (lakkautuneet/toiminnassa olevat) ja niiden vaikutusalueilta olisi tärkeää selvittää pohja- ja pintavesien kemiallinen tila.
• Vesistöjen kemiallisesta tilasta todetaan saatavan lisätietoa kalojen elohopeakartoitushankkeesta, joka toteutetaan vuosina 2022-2023 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden koordinoimana.
• Pielisjoen luokittelu hyvään saavutettavissa olevaan tilaan voimakkaasti muutettuna vesimuodostumana todetaan oikein tehdyksi.
• Sisäisen kuormituksen tarkastelun todetaan olevan hyvin yleisellä tasolla. Suunnittelualueille esitetyissä kuormituksen vähentämistarpeissa (%) epäillään olevan virhe, mikä esitetään tarkistettavaksi.
• Muistutetaan, että kaivostoiminnan päästöt ovat pitkälti riippuvaisia kaivoksen geologiasta. Esi-merkkinä mainitaan Pampalon kaivos, jonka metallikuormitus on koko sen toiminta-ajan ollut erittäin vähäistä.
• Katsotaan, että kaivostoiminnan vesistöhaitat tulee vesienhoidossa ottaa huomioon aiempaa vakavammin. Kaivosten sijoittelussa ja jo malminetsinnässä on rajattava toiminnasta luonnonsuojelualueiden lisäksi vesistöalueet, joilla veden tilan heikentyminen on haitta vesistöjen erityiselle lajistolle, kuten saimaannorpalle tai järvilohelle. Erityisen herkkiä ovat karut, kirkasvetiset vesistöalueet, kuten Heinäveden Kermajärven alue. Näiden valuma-alueille ei pidä sijoittaa kaivoksia.
• Esitetään useita yksityiskohtaisia kommentteja ja muutosesityksiä turvetuotantoa sekä maa- ja metsätaloutta käsitteleviin teksteihin.

Toimenpiteet, kustannukset ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen

• Toimenpideohjelman mukaan tilatavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kaivannaisteollisuuden raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseksi. Konkreettiset keinot päästöjen vähentämiseen todetaan kuitenkin olevan ohjelmassa vähäiset.
• Huolena esitetään, että suunnitelmasta ei löydy yksilöidysti ja kiinteistön omistajan kannalta havainnoitavia toimenpide-ehdotuksia, aikatauluja, kustannuksia eikä vastuutahoja. Miten kiinteistön omistaja voi itse osallistua/edesauttaa toimenpiteitä tai raportoida poikkeavuuksista?
• Useassa palautteessa tuodaan esiin Vuoksen vesistön uhanalaiset järvilohen ja järvitaimenen kannat sekä kalankulkua helpottavien toimenpiteiden toteuttamiseen ja lajien luontaisen elinkierron palauttamiseen liittyvien toimien kiireellisyys.
• Tuodaan esiin resurssien puute, omarahoituksen ja välirahoituksen hankkiminen sekä hankerahoituksen siiloutuminen, jotka vaativat paikallisilta toimijoilta paljon työtä ja vaikuttavat motivaatioon kunnostushankkeissa. Esitetään byrokratian ja järjestelmien keventämistä kolmannen sektorin hanketoiminnassa.
• Esitetään tarkempaa tarkastelua ja tyypittelyn tarkastamista vesimuodostumissa, joiden tilatavoite ulottuu vuoden 2027 jälkeen.
• Esitetään huoli osin epärealististen tilatavoitteiden saavuttamisen vaikutuksista alueen teolliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Pohjois-Karjalan alueen luonnonvaroihin perustuvalla kaivosteollisuudella todetaan olevan nykyisin hyvät lähtökohdat ja mm. merkittävät vaikutukset alueen työllisyyteen. Mahdottomien tavoitteiden asettaminen voi heikentää lähtökohtaisesti hyvän hankkeen onnistumisen edellytyksiä ja aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia alueen teollisuuden toimintaedellytyksiin. Ympäristötavoitteiden lieventämistä on sovellettava aina, kun lieventämisen kriteerit täyttyvät.
• Tilatavoitteiden asettamisessa tulisi ottaa huomioon vesistöjen lähtötilanne, joka voi asettaa hyvän tilatavoitteen saavuttamisen mahdottomaksi. Esimerkkinä mainitaan Outokummussa sijaitsevan vesistöjä, joiden nykytilaan ja kuormitukseen vaikuttavat vielä suuresti alueen aiemmat teolliset toiminnot. Erityisesti Sysmäjärvessä tilatavoitteen alentamiselle katsotaan olevan perusteita, mikä esitetään otettavaksi huomioon tilatavoitetta asetettaessa.
• Maakuntakaavoitus voidaan nähdä vesienhoitosuunnitelman toteuttamisen ja maakunnan suunnittelun välisenä rajapintana. Monella maankäyttömuodolla todetaan olevan vesistöalueelle myös negatiivisia vaikutuksia. Turvetuotanto mainitaan ajankohtaiseksi esimerkiksi.
• Museovirasto esittää kulttuuriperinnön asiantuntijoita esimerkiksi alueellisista vastuumuseoista mukaan vesienhoidon yhteistyöryhmään.

Pohjavedet

• Toimenpideohjelmassa on tehty ja koottu tarpeellinen riskinarvio pohjavesistä
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat esitetään päivitettäviksi, koska alueiden rajoja ja luokitusta on päivitetty sekä lainsäädäntö on muuttunut. Työhön tarvitaan rahoitusta ja resursseja. Lisäksi pidetään tärkeänä rakenneselvitystä/mallinnusta pohjavesialueilla, joilla sijaitsee vedenottamo.

Lisäksi vesistöjen tilan parantamiseen liittyviä palautteita on koottu lukuun 7.5. Palautteiden perusteella toimenpideohjelmaan on tehty tarkistuksia ja muutoksia ohjelman ao. kohtiin, esimerkiksi tilatavoitteiden alentamista koskeva tarkastelu lukuun 9.3. Lisäksi toimintaympäristön muutoksia sekä vesienhoidon toteuttamista tukevia ohjelmia ja suunnitelmia koskevat tekstit luvuissa 3 ja 4 on päivitetty.