8.2.10 Vedenotto

Pintaveden johtamista nesteenä käytettäväksi ohjataan uuden vesilain (587/2011) 4 luvun säädöksillä. Vesialueen omistaja tai haltija saa ilman lupaa ottaa pintavettä tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä varten. Kun vedenotto tapahtuu toisen vesialueella, siihen tarvitaan vesilain mukainen lupa, jos vedenotosta aiheutuu lain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettu seuraus. Pohjaveden ottoon on aina haettava lupa, jos vedenotto on suurempi kuin 250 kuutiometriä vuorokaudessa. Luvat sisältävät määräyksiä mm. suurimmasta sallitusta ottomäärästä ja tarkkailusta. Luvat ovat yleensä pysyviä, mutta uusien lupahakemusten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn.

Vedenotto liittyy usein ympäristöluvanvaraiseen toimintaan, esimerkkinä teollisuuden jäähdytysvedet ja kalankasvatuksessa käytettävä pintavesi, jolloin vedenottoa koskevat määräykset on yleensä sisällytetty ympäristöluvan velvoitteisiin.

Pohjois-Karjalassa on 14 pintavettä prosessi- tai jäähdytysvetenä käyttävää laitosta (taulukko 7). Vedenotolla ei arvioida olevan vaikutusta pintavesien tilatavoitteiden toteutumiseen tai muihin käyttömuotoihin vuoteen 2021 mennessä, eikä toimenpiteitä ole esitetty. Ilmastonmuutoksen seurauksena tarve kasteluun voi lisääntyä ja vedenkäyttö kasvaa huomattavasti. Kasteluveden määrässä ei ole toistaiseksi tapahtunut merkittäviä muutoksia Pohjois-Karjalassa. Tarkastelua tarkennetaan edelleen seuraavalla suunnittelukaudella.