-
- 1 Johdanto
- 2 Alueen kuvaus
- 3 Toimintaympäristön muutokset
-
4 Vesienhoidon toteuttamista tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
- 4.1 Kansalliset ohjelmat ja hankkeet
-
4.2 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
- 4.2.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat ja ohjelmat
- 4.2.2 Vesihuoltosuunnitelmat
- 4.2.3 Vedenottamoiden suoja-alueet
- 4.2.4 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
- 4.2.5 Tulvariskien arviointi ja hallinta
- 4.2.6 Säännöstelyjen kehittäminen
- 4.2.7 Maankäytön suunnittelu
- 4.2.8 Muut ohjelmat ja suunnitelmat
- 5 Selostus vuorovaikutuksesta
-
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
- 6.1 Pintavesien tyypittely
- 6.2 Yleiskuvaus Pohjois-Karjalan vesistöistä
- 6.3 Pintavesien seuranta
- 6.4 Pintavesien tila Pohjois-Karjalassa
- 6.5 Vesistöjen kuormitus ja muu tilaan vaikuttava toiminta
- 6.6 Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesistöt
- 6.7 Erityiset alueet pintavesissä
- 6.8 Vesien tilaan vaikuttavat uudet merkittävät hankkeet
-
7 Pintavesien tilan parantamistarpeet
- 7.1 Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen
- 7.2 Pintavesien tilatavoitteet ja arvio toteutumasta vesienhoitokaudella 2016-2021
- 7.3 Kuormituksen vähentämistarpeet osa-alueittain
- 7.4 Tarpeet vaikuttaa hydrologis-morfologisiin muutostekijöihin vesistöissä
- 7.5 Kuulemisessa saatu palaute pintavesien tilan parantamistarpeista
- 8 Pintavesien hoidon toimenpiteet ja kustannukset
- 9 Ehdotus toimenpidevaihtoehdoksi ja arvio ympäristötavoitteiden saavuttamisesta
-
6 Tarkasteltavat pintavedet
-
- 10 Tarkasteltavat pohjavedet
- 11 Pohjavesien seuranta, riskinarviointi ja tilan luokittelu
- 12 Pohjavesien hoidon toimenpiteet
- 13 Ehdotus pohjavesien toimenpide-vaihtoehdoksi
-
- 14 Yhteenveto vesienhoidon toimen-piteistä, kustannuksista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2022-2027
- 15 Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
8.2.10 Vedenotto
Pintaveden johtamista nesteenä käytettäväksi ohjataan uuden vesilain (587/2011) 4 luvun säädöksillä. Vesialueen omistaja tai haltija saa ilman lupaa ottaa pintavettä tavanomaista kiinteistökohtaista käyttöä varten. Kun vedenotto tapahtuu toisen vesialueella, siihen tarvitaan vesilain mukainen lupa, jos vedenotosta aiheutuu lain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettu seuraus. Pohjaveden ottoon on aina haettava lupa, jos vedenotto on suurempi kuin 250 kuutiometriä vuorokaudessa. Luvat sisältävät määräyksiä mm. suurimmasta sallitusta ottomäärästä ja tarkkailusta. Luvat ovat yleensä pysyviä, mutta uusien lupahakemusten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn.
Vedenotto liittyy usein ympäristöluvanvaraiseen toimintaan, esimerkkinä teollisuuden jäähdytysvedet ja kalankasvatuksessa käytettävä pintavesi, jolloin vedenottoa koskevat määräykset on yleensä sisällytetty ympäristöluvan velvoitteisiin.
Pohjois-Karjalassa on 14 pintavettä prosessi- tai jäähdytysvetenä käyttävää laitosta (taulukko 7). Vedenotolla ei arvioida olevan vaikutusta pintavesien tilatavoitteiden toteutumiseen tai muihin käyttömuotoihin vuoteen 2021 mennessä, eikä toimenpiteitä ole esitetty. Ilmastonmuutoksen seurauksena tarve kasteluun voi lisääntyä ja vedenkäyttö kasvaa huomattavasti. Kasteluveden määrässä ei ole toistaiseksi tapahtunut merkittäviä muutoksia Pohjois-Karjalassa. Tarkastelua tarkennetaan edelleen seuraavalla suunnittelukaudella.