7.3.5 Jänisjoen – Kiteenjoen – Tohmajoen alue

Jänisjoen-Kiteenjoen-Tohmajoen alueella on 13 hyvää huonompaan ekologiseen tilaan luokiteltua vesimuodostumaa, joissa ravinne- tai muu kuormitus on arvioitu merkittäväksi painetekijäksi. Lisäksi 14 hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevassa vesistössä on tunnistettu kuormituspaineisiin liittyvä riski (liite 3). Kuormituksen vähentämistarpeet kohdistuvat erityisesti Kiteenjärveen ja Tohmajärveen laskeviin uomiin, kuten Lahdenjokeen sekä Jänisjokeen laskevaan Sääperiin (taulukko 24). Kiteenjärven tilan on arvioitu heikentyneen biologisten laatutekijöiden perusteella tyydyttäväksi. Tilaan vaikuttavat hajakuormituksen ohella yhdyskuntajätevedet, joiden osuus fosforin kokonaiskuormasta on viime vuosina ollut 7 % ja typen 15 %. Myös Lahdenjoessa jätevedenpuhdistamon vaikutus veden laatuun on merkittävä, ravinnekuorma on yli kaksinkertainen luonnonhuuhtoumaan verrattuna.

Alueella sijaitsevat lisäksi Natura 2000 –verkostoon sisältyvät lintuvesikohteet Kiteenjärven Päätyeenlahti, Tohmajärven Peijonniemenlahti ja Sääperi, joita tarkastellaan tarkemmin erityisalueiden yhteydessä (kohta 7.2.4). Sääperi on lisäksi määritelty voimakkaasti muutetuksi muodostumaksi (kohta 7.2.3).

Muilla suunnittelualueilla on kaksi tyydyttävään tilaan luokiteltua vesimuodostumaa (liite 4) sekä kuusi hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevaa vesistöä, joissa on tunnistettu kuormituspaineisiin liittyvä riski (liite 3).

Taulukko 24. Keskimääräinen fosforikuormitus (P kg/vuosi, 2012–2019, Vemala-kuormitusmalli, elokuu 2020), eri sektoreiden osuus kokonaiskuormituksesta sekä arvioitu ihmistoiminnasta aiheutuvan kuormituksen vähennystarve (P=fosfori, N=typpi) eräissä hyvää tilaa heikommissa vesistöissä Jänisjoen-Kiteenjoen-Tohmajoen alueella. Lask. + lh = laskeuma ja luonnonhuuhtouma. (LÄHDE: VEMALA-malli, lokakuu 2020)