11.1 Tilatavoitteet

Pohjavesien tilatavoitteet ovat vesienhoitolaissa (1299/2004, 21 §) yhtenevät pintavesille asetettujen tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on, että pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä pohjavesimuodostumia pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista.

Pohjaveden tila luokitellaan vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006, muutos 869/2010) 14 §:n mukaan hyvään tai huonoon tilaan määrällisen ja kemiallisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää, ja pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena jatkuvasti laske. Vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n perusteella merkittävä pohjavedenotto on luvanvaraista. Pohjaveden otosta ei saa aiheutua pohjavesimuodostuman antoisuuden olennaista vähentymistä tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuksien muuta huononemista tai toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutumista. Veden ottaminen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä merkittävään (yli 250 m³ päivässä) vedenottoon tarvitaan aina valtion lupaviranomaisen (aluehallintoviraston) lupa. Lupaharkinnassa otetaan huomioon vedenoton mahdolliset vaikutukset pohjaveden määrään ja oton mahdollisiin vaikutuksiin ympäristöön.

Määrällisen tilan arviointiin käytetään pohjavesimuodostumasta otetun pohjaveden yhteismäärän suhdetta arvioituun kyseisellä pohjavesimuodostumalla muodostuvaan uuden pohjaveden määrään. Lisäksi pohjavedenpinnankorkeuden muutoksia tulee tarkastella. Tehtäessä määrällisen tilan arviota, mm. vedenoton vaikutuksesta, tulee huomioida luonnolliset pohjaveden pinnanmuutokset. Vedenotto tai muu pohjaveden määrään pohjavesimuodostumassa vaikuttava ihmistoiminta ei saa aiheuttaa pysyvää pohjavedenpinnan korkeuden laskua muodostumassa.

Pohjaveden kemiallisen tilan luokittelu tehdään pohjavesimuodostumille, jotka vaikutusarvioinnin ja lisäselvitysten perusteella eivät mahdollisesti saavuta hyvää kemiallista tilaa. Pohjaveden kemiallista tilaa arvioidaan vesienhoitoasetuksen liitteessä 7 A mainittujen pilaavien aineiden sekä liitteessä 7 B kuvattujen muiden haittatekijöiden perusteella. Pohjaveden tila luokitellaan hyväksi, jos pilaavan aineen pitoisuus vuosikeskiarvona laskettuna ei ylitä yhdessäkään seurantapaikassa liitteessä 7 A ko. aineelle asetettua ympäristönlaatunormia, ja seurantatulosten perusteella voidaan arvioida, että asetuksen liitteessä 7B tarkoitetut muita haittatekijöitä koskevat edellytykset täyttyvät. Ympäristönlaatunormin ylittyessä kemiallinen tila voidaan kuitenkin luokitella hyväksi, jos pilaavan aineen pitoisuus pohjavesimuodostumassa ei aiheuta merkittävää ympäristöriskiä ja pilaavan aineen pitoisuus ei ole merkittävästi heikentänyt pohjaveden soveltuvuutta tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. 

Pohjaveden laadun muutoksia tulee aina tarkastella pohjavesialueella sijaitsevan ihmistoiminnan tai aikaisemman maankäytön mahdollisesti pohjavedelle aiheuttaman riskin tai paineen yhdistelmänä. Paikoin tiedot pohjavesialueiden aikaisemmasta maankäytöstä tai jo lopetetusta toiminnasta ovat puutteellisia. Näissä tapauksissa seurantatiedon perusteella alueiden riskinarviointeja voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen.