3.2.3 Metsätalous

Hallitusohjelman (2019) ilmastokestävyyttä ja hiilineutraaliutta koskevat tavoitteet ja toimet tulevat vaikuttamaan erityisesti metsätalouteen tulevina vuosina. Tavoitteena on vähentää maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistaa Suomen hiilinieluja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsätalouden ilmastotoimenpiteitä ovat mm. metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen, metsityksen edistäminen sekä keinot soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen ja suometsien ilmastokestävään hoitoon. Hallitusohjelmassa on tavoitteena myös edistää korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä.

Metsä- ja puutuoteteollisuudella on vankka vakiintunut sija Pohjois-Karjalassa viime vuosina tapahtuneista supistuksista huolimatta. Metsäbiotalouden kehittämisellä on vahva rooli maakunnan aluekehitysohjelmissa. Metsäbiotalouden kasvu ja investoinnit merkitsevät käytännössä hakkuiden lisääntymistä. Puun energiakäyttö kasvaa ja metsähakkeen kysyntä lisääntyy, kun kivihiilestä luovutaan ja turpeen käyttö vähenee. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on vuoteen 2025 asti 7,1 miljoonaa m³/v, mikä on 14 % enemmän kuin vuosina 2016-2018 toteutuneet vuosittaiset runkopuun hakkuut. Alueellisessa metsäohjelmassa (AMO, www.metsakeskus.fi) vuosille 2021-2025 esitetään metsien hyvän kasvun varmistamiseksi merkittävää lisäystä metsänhoitotöihin, ensiharvennuksiin, taimikonhoitoon ja metsänparannukseen, kuten lannoitukseen. Kunnostusojitusten tarve säilyy ennallaan. Ojitetuilla soilla lisätään jatkuvapeitteistä kasvatusta, mikä vähentää ojien perkaustarvetta.

Ympärivuotisen puunkorjuun seurauksena metsätalousmailta tuleva hajakuormitus voi lisääntyä, kun koneet kulkevat maastossa roudattomana aikana. Ilmastonmuutos voimistaa tätä vaikutusta. Myös kantojen korjuu lisää riskiä eroosion ja kuormituksen lisääntymiseen valunnan kasvaessa. Kantoja ei ole juurikaan käytetty Pohjois-Karjalassa energiapuuksi, eikä sitä ole näköpiirissä tulevaisuudessakaan. Energiapuun mahdollisesti lisääntyvä korjuu rantametsistä voi vaikuttaa heikentävästi luonnon monimuotoisuuteen.