6.4.2 Järvien ja jokien ekologinen ja kemiallinen tila osa-alueittain

Pielisen reitti

Pielisen reitin kaikki 169 vesimuodostumaa on luokiteltu. Niistä lähes puolet (84) on luokiteltu suppeaan tai laajaan ekologiseen aineistoon perustuen. Pääosin (128) vesistöjen arvioidaan olevan hyvässä tilassa, kuten Pielinen, Lautiainen, Pankajärvi ja Saramojoki. Monissa tilaltaan hyväksi arvioiduissa vesistöissä, kuten Pielisen lahtialueilla on havaittavissa muutoksia, mutta järven kokonaistila on luokittelutekijöiden perusteella hyvä. Kaikissa rajajärvissä ja -joissa tilan on arvioitu olevan vähintään hyvä. Tilaltaan hyväksi, mutta riskissä heikkenemisestä on arvioitu 33 vesimuodostumaa.  Erinomaisiksi on luokiteltu mm. Ruunaanjärvi, Kuohattijärvi, Herajärvi, Mujejärvi ja Jongunjoen yläjuoksu. Kymmenen järven ekologinen tila nousi hyvästä erinomaiseksi lisääntyneen biologisen aineiston johdosta. Kainuun puolella sijaitseva suurehko Jonkeri on arvioitu tilaltaan hyväksi laajan biologisen aineiston perusteella. Herajärvessä ja Jerossa biologiset laatutekijät kuvastavat erinomaista tilaa, mutta kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi ahvenen elohopeapitoisuudelle asetetun ympäristönlaatunormin ylittymisen vuoksi. Huutojoessa kemiallista tilaa heikentää biosaatavan nikkelin laatunormin ylitys.

Ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi on arvioitu 17 muodostumaa, mm. Haapajärvi, Vuokonjärvi, Vuonisjärvi ja Jamalinjoki. Valtimon Sorsajärvi ja Patojärvi sekä Pokronlampi Lieksassa on luokiteltu välttäväksi. Hyvää heikommassa olevien vesimuodostumien määrä lisääntyi neljällä. Kolmella järvellä tila heikkeni johtuen teknisistä syistä (lisääntyneestä aineistosta). Liuhapurossa tila heikkeni mitatun aineiston, lähinnä pohjaeläimien perusteella. Pohjajärven tila parani välttävästä tyydyttäväksi mittausten perusteella.  Lieksanjoen alajuoksu ja Valtimonjoen vesistön alajuoksulla sijaitseva Karhujoki-Valtimojoki-Hovilanjoki ovat rakenteellisesti voimakkaasti muuttuneita ja tarkastellaan erikseen kohdassa 6.6.

Koitajoen alue

Koitajoen alueen 104 vesimuodostumasta hieman alle puolessa (51) on ollut käytössä biologista aineistoa tilan arvioinnissa. Suurin osa vesimuodostumista on luokiteltu hyvään tilaan, mm. Koitere laajan biologisen aineiston, veden laadun ja hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden perusteella. Hyvään tai erinomaiseen tilaan on luokiteltu myös kaikki Venäjälle tai sieltä laskevat joet sekä rajajärvet. Erinomaiseen tilaan on arvioitu mm. Nuorajärvi, Suomunjärvi ja lukuisat suojelualueilla sijaitsevat pienehköt järvet ja lammet, kuten Iso-Hietajärvi Lieksan yhdennetyn seurannan alueella. Neljä edelliskaudella hyväksi luokiteltua vesistöä on luokiteltu erinomaiseksi johtuen lisääntyneestä aineistosta. Nuorajärvessä, Hattujärvessä ja Niettaanselässä biologiset tekijät ilmentävät erinomaista tilaa, mutta kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi kalan elohopeapitoisuudelle asetetun ympäristönlaatunormin ylittymisen vuoksi. Ilajanjoen yläjuoksulla ja Rämepurossa kemiallista tilaa heikentää biosaatavan nikkelin laatunormin ylitys.

Tyydyttävään ekologiseen tilaan on luokiteltu Ilomantsinjärvi sekä Koitajoen alajuoksu, Ilajanjoen yläjuoksu ja Sivakkojoki. Ala-Koitajoki on rakenteellisesti voimakkaasti muutettu ja tarkastellaan kohdassa 6.6.

Viinijärven – Höytiäisen alue

Viinijärven-Höytiäisen alueen 59 vesimuodostumasta hieman alle puolet (27) on luokiteltu biologisen aineiston ja muut pääosin veden laadun perusteella. Hyvässä tilassa on 43 vesimuodostumaa, muun muassa Höytiäinen, Rauanjärvi, Kuhnustanjärvi, Tuopanjärvi ja Harinjärvi sekä Rauanjoki, Tuopanjoki ja Kuhnustanjoki. Hyvässä tilassa, mutta riskissä tilan heikkenemisestä on 13 kohdetta. Aiemmin tyydyttäväksi luokitellut Kuusjoki-Myllyjoki, Sukkulajoki ja Kuusjärvi arvioitiin nyt hyvään tilaan, mutta edelleen tunnistettiin riski tilan heikkenemisestä. Erinomaisiksi on arvioitu Iso Polvijärvi sekä Keskimmäinen Polvijärvi. Viinijärven itäosan tila-arvio on edellisen kauden tavoin erinomainen, mutta riskissä johtuen hydro-morfologisista muutoksista ja ranta-alueiden päällyslevien rehevöitymiseen viittaavista merkeistä.

Viinijärven länsiosan ja Sysmänjoen valuma-alueilla on useita (13) tilaltaan heikentyneitä vesimuodostumia. Viinijärven länsiosa luokittuu edelleen tyydyttävään tilaan, sen pohjois- ja eteläosat ovat eniten muuttuneet. Tyydyttävään tilaan on arvioitu myös Viinijärven länsiosaan laskevat Sätös-Vuonosjoki ja Taipaleenjoki, Sysmäjärvi ja Sysmänjoki sekä useita pienehköjä vesistöjä. Välttäväksi on luokiteltu Polvijärvi, Lahdenjoki sekä aiemmin tyydyttäväksi luokiteltu Ruutunjoki. Sen sijaan aiemmin välttäväksi luokiteltu Kirkkojoki-Viinijoki luokiteltiin tilaltaan tyydyttäväksi lisääntyneen luokitteluaineiston takia.

Sysmäjärven, Sysmänjoen, Ruutunjoen, Lahdenjoen, Sätös-Vuonosjoen ja Polvijärven kemiallista tilaa heikentää biosaatavan nikkelin laatunormin ylitys. Polvijärvessä ylittyy myös kadmiumin laatunormi. Alueen vesistöihin kohdistuu kaivoshankkeiden myötä kasvavaa metallikuormitusta, joilla voi olla tulevaisuudessa vaikutusta myös Karnukkapuron ja sen alapuolisen Viinijoen kemialliseen tilaan. Sysmäjärvi sisältyy Natura-kohteena erityisalueisiin ja tarkastellaan myös kohdassa 6.7.

Pielisjoen – Pyhäselän – Oriveden alue

Pielisjoen-Pyhäselän-Oriveden alueen vesimuodostumien (89 kpl) luokittelussa on käytetty biologista aineistoa yli puolella (46) vesimuodostumista. Alueen vesistöt ovat yleensä vähintään hyvässä tilassa, ja alueella on myös useita erinomaisessa tilassa olevia muodostumia, kuten Orivesi ja Paasselkä, Karjalan Pyhäjärvi, Särkijärvi sekä Kuusoja. Näistä Kuusoja, Särkijärvi ja Pyhäjärvi ovat kuitenkin tällä suunnittelukaudella arvioitu olevan riskissä tilan heikkenemisestä. Pääosin Etelä-Savon puolella sijaitseva Puruvesi on arvioitu tilaltaan erinomaiseksi. Pyhäselkä, Oriveden Puhoslahti ja Kuorinka on luokiteltu hyvään tilaan. Orivedessä biologiset laatutekijät kuvastavat erinomaista tilaa, mutta kemiallinen tila on Ukonselän-Telmonselän-Jänisselän alueelta sekä Pyhäselältä tehtyjen mittausten perusteella hyvää huonompi ahvenen elohopeapitoisuudelle asetetun ympäristönlaatunormin ylittymisen vuoksi.

Alueella on useita ekologiselta tilaltaan heikentyneitä vesistöjä, kaikkiaan 28 luokiteltua muodostumaa. Tyydyttäväksi on arvioitu edelleen Oriveden Heposelkä, Suuri- ja Pieni-Onkamo sekä Iiksenjoki. Välttäväksi on luokiteltu Hautalampi, Keskimmäinen- ja Alimmainen-Sulkama sekä Reilampi. Alueella on myös lukuisia muita pienehköjä vesistöjä, kuten Sahinjoki, Hanelinlampi, Haapajoki, Piimäjoki-Myllyjoki sekä Lepikonjoki-Sirkkajoki, Juurikankanava ja Juurikkajärvi, joiden ekologinen tila on hyvää heikompi. 

Vesistöjen tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia aiempaan verrattuna. Neljän vesimuodostuman tila on parantunut tyydyttävästä hyvään. Jukajoen ja Ätäskön tila on parantunut mitattujen arvojen perusteella, Hammasjärven ja Haapajärven tilaluokan paraneminen perustuu lisääntyneeseen aineistoon. Riihilammen tila on heikentynyt välttävästä huonoon. Viidestäkymmenestä hyvässä tilassa olevasta vesimuodostumasta 14 on tunnistettu riskissä tilan säilymisen osalta.

Pielisjoki on rakenteellisesti voimakkaasti muutettu muodostuma ja tarkastellaan kohdassa 6.6. Joen kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi ahvenen elohopeapitoisuudelle asetetun ympäristönlaatunormin ylittymisen vuoksi.

Alueella on useita tyydyttävään ekologiseen tilaan luokiteltuja Natura- lintuvesikohteita, kuten Hautalampi, Jouhtenuslampi ja Juurikkajärvi, joita käsitellään kohdassa 6.7.

Jänisjoen – Kiteenjoen – Tohmajoen alue

Jänisjoen-Kiteenjoen-Tohmajoen alueella on luokiteltu 88 vesimuodostumaa, joista lähes puolet (43) biologisen aineiston perusteella. Ekologiselta tilaltaan hyväksi on luokiteltu mm. Tohmajärvi, Keskijärvi, Säynejärvi, Kiteenjoki-Kompsunjoki, Viesimonjoki, Jänisjoen yläjuoksu, Korpijärvi, Iso Heinäjärvi ja Öllölänjärvi. Erinomaiseksi on luokiteltu edellisen kauden tavoin Uramo, Suuri Hietajärvi ja Paavonlampi. Niiden lisäksi hyvästä erinomaiseen on nostettu kahdeksan muodostumaa lisääntyneen aineiston johdosta. Näitä ovat mm. Ylinen, Uskaljärvi ja Pitkäjärvi. Vähintään hyvään tilaan on luokiteltu kaikki Venäjälle tai sieltä laskevat joet sekä rajajärvet.

Hyvää huonompaan tilaan on arvioitu 13 vesimuodostumaa, muun muassa Kiteenjärveen laskevat Humalajoki ja Hiidenjoki, Jänisjokeen laskeva Koskutjoki-Haarajoki, Pitkälampi sekä Tohmajärveen laskevat uomat. Tohmajoki, joka juuri ennen valtakunnanrajaa laskee Rämeenjärveen, on tyydyttävässä tilassa. Yhdyskuntajätevesien voimakkaasti kuormittama Lahdenjoki on luokiteltu huonoon tilaan vedenlaadun perusteella. Lintuvedet Sääperi ja Kiteenjärven Päätyeenlahti ovat hyvää huonommassa tilassa. Ne ovat Natura-suojeluverkoston kohteita ja tarkastellaan erityisalueiden yhteydessä kohdassa 6.7. Edelliseen luokitukseen verrattuna luokittelussa ei ole monia muutoksia, mutta Kiteenjärvessä ja Tohmajoessa tila on laskenut hyvästä tyydyttävään täydentyneen aineiston perusteella. Kemiallinen tila on käytettävissä olevien tietojen perusteella hyvä suunnittelualueen vesistöissä. Tohmajärvessä kalanäytteistä mitattu elohopeapitoisuus on silmällä pidettävällä tasolla.

Melakko-Loitimo sekä Jänisjoen alajuoksu ovat rakenteellisesti voimakkaasti muuttuneita ja tarkastellaan kohdassa 6.6. Myös Natura-kohde Sääperi on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.

Juojärven, Nilsiän ja Kallaveden-Sorsaveden reitit sekä Haukiveden-Heinäveden-Enonveden ja Puruveden-Pihlajaveden alueet

Juojärven (04.7) ja Nilsiän reitin Luostanjoen (04.68) valuma-alueilla on Pohjois-Karjalan puolella rajattu ja tyypitelty 38 pintavesimuodostumaa, jotka on pääosin luokiteltu vähintään hyvään ekologiseen tilaan, kuten Suurijärvi, Raholanjärvi ja Vaikkojoki. Vaikkojärvi, Kajoonjärvi ja Kajoonkoski on arvioitu erinomaiseen tilaan. Matala ja runsashumuksinen pieni Kononen-lampi on luokiteltu tyydyttäväksi veden laadun perusteella. Keinotekoinen vesimuodostuma Lapinpesä on luokiteltu tyydyttäväksi ja käsitellään kohdassa 6.6.

Kajoonjärvessä veden laatu ja biologiset tekijät ilmentävät hyvää, jopa erinomaista tilaa, mutta kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi kalan elohopeapitoisuudelle asetetun ympäristönlaatunormin ylittymisen vuoksi.

Puruvesi-Pihlajavesi –alueella Pohjois-Karjalassa sijaitsevista vesimuodostumista Hummonjärvi ja Mörköjoki arvioidaan vedenlaatuaineiston perusteella olevan hyvässä tilassa. Puruveden Ristilahti on tyydyttävässä tilassa suppean ekologisen aineiston perusteella.

Haukivesi-Heinävesi-Enonvesi-alueen kahdestakymmenestä vesimuodostumasta 12 on erinomaisessa tilassa, mm. Kermajärvi ja Enonvesi. Seitsemän on hyvässä tilassa ja yksi, Vääränselkä, tyydyttävässä tilassa. Vääränselkään on aiemmin johdettu Heinäveden kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistetut vedet. Nykyään ne johdetaan Köntänselälle, jonka läpi kulkevat Kerman virrasta tulevat vedet.

Kallavesi-Sorsaveden-reitin kuudesta vesimuodostumasta neljä, mm. Varisvesi, on erinomaisessa ja kaksi hyvässä ekologisessa tilassa. Sekä Haukivesi-Heinävesi-Enonvesi-alueen että Kallavesi-Sorsaveden-reitin vesimuodostumien kemiallista tilaa alentaa hyvästä huonommaksi kalaelohopea, minkä arvioidaan ylittyvän kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella.