11.4.1 Riskinarvioinnin perusteet ja tulokset

Pohjavesialueiden riskinarviointi (taulukko 43 ja kuva 21) perustuu asiantuntija-arvioon, jossa on otettu huomioon alueen hydrogeologiset ominaispiirteet ja ihmistoiminnasta aiheutuvat merkittävät riskitekijät. Arvioinnissa on käytetty hyväksi olemassa olevia tietoja pohjavesialueiden maankäytöstä, ihmistoiminnasta ja pohjaveden laadusta. Tietoja on haettu mm. pohjavesitietojärjestelmästä (POVET) sekä maaperän tilan tietojärjestelmä (MATTI). Riskinarvioinnissa on tarkasteltu etenkin pohjavesialueella sijaitsevan toiminnan laajuutta ja sen sijoittumista suhteessa pohjaveden muodostumiseen ja virtaussuuntaan.

Pohjavesialue, jolla on todettu ihmistoiminnan vaikutuksia tai muutoksia pohjaveden laadussa tai määrässä seurantatietojen perusteella, nimetään riskialueeksi. Riskinarvioinnissa on hyödynnetty muun muassa Hertta-tietojärjestelmän pohjavesiosassa (POVET) käytettyä riskipisteytystä. Pohjavesialue voidaan nimetä riskipohjavesialueeksi myös pohjavedenoton tai muun pohjaveden pinnan korkeuteen vaikuttavan toiminnan seurantatulosten perusteella.

Pohjavesialueet, joilta ei toistaiseksi ole saatavissa tarpeeksi pohjaveden laatutietoja todentamaan alueen ihmistoimintojen vaikutus, nimetään ns. selvityskohteiksi. Tavoitteena on selvittää, onko selvityskohteiden pohjaveden laadussa havaittavissa ihmistoimintojen vaikutusta ja tämän avulla tunnistaa riskialueet. Ihmistoimintojen vaikutuksia selvitetään esim. seurantahankkeiden, suojelusuunnitelmien tai pilaantuneisuusselvitysten avulla.

Pohjaveden laadun tarkastelussa käytetään kunkin aineen osalta havaintopaikan vuosikeskiarvoja. Pohjavesialue nimetään riskipohjavesialueeksi, mikäli pohjavedessä yhdessä tai useammassa havaintopaikassa on todettu määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia jotain orgaanista yhdistettä, epäorgaanisen aineiden pitoisuus ylittää pohjavesien ympäristölaatunormit (vesienhoitoasetus liite 7A) tai pohjaveden nitraattipitoisuus on yli 15 mg/l. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointi tehdään kaikille nimetyille riskipohjavesialueille. Arvioinnissa on käytetty ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kolmannelle suunnittelukaudelle laatimia päivitettyjä ohjeita pohjavesimuodostumien merkittävien paineiden tunnistamisesta ja riskialueeksi nimeämisestä (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas).

Taulukko 43. Pohjavesien riski- ja selvityskohdealueet Pohjois-Karjalassa sekä niiden kemiallinen ja määrällinen tila. Lähde POVET-tietojärjestelmä.