6.2.1 Pielisen reitti

Pielisen reitin valuma-alueen pinta-ala on noin 13 900 km² ja järvisyys lähes 15 % (Ekholm 1993). Suomen puolella alueesta on noin 7900 km². Merkittävä osa vesistä tulee rajan takaa Venäjältä Lieksanjoen ja Tuulijoen kautta. Vesimuodostumia on kaikkiaan 169, 112 järveä ja 57 jokea. Merkittävin ja suurin järvi on Pielinen, josta vedet purkautuvat Pielisjokea myöten Pyhäselkään ja edelleen Oriveteen ja lopulta Vuokseen laskevaan Ala-Saimaaseen.

Pielinen on Pohjois-Karjalan suurin ja Suomen neljänneksi suurin järvi, pinta-alaltaan yli 850 km². Sinne laskevia jokia ovat mm. Lieksanjoki, Saramojoki, Valtimojoki ja Juuanjoki sekä Kainuusta Jonkerinjärvi Jongunjoen kautta. Pielisen valuma-alueella Suomen puolella on yhteensä satakunta yli 50 hehtaarin järveä. Keskikokoisia, yli 5 km²:n suuruisia järviä on 11 (liite 2). Suot ovat Pielisen Karjalassa yleisiä, mikä näkyy vesistöissä luontaisesti veden ruskeana värinä ja lievänä rehevyytenä. Suurin osa alueen järvistä onkin erityyppisiä humusjärviä. Pielinen on tyypiltään suuri ja Kuohattijärvi keskikokoinen humusjärvi; Viekijärvi ja Jonkeri runsashumuksisia sekä Pankajärvi ja Ruunaanjärvi lyhytviipymäisiä järviä (liite 2). Alueen rehevimmät vesistöt ovat runsashumuksisia, kuten Valtimon Haapajärvi. Savikkoalueilla vesistöt ovat luontaisesti rehevämpiä kuin turvemailla ja kankailla.

Pielisen reitin suurin joki on Lieksanjoki, jolla on pituutta lähes 100 km. Se on jaettu kahteen vesimuodostumaan, ala- ja yläjuoksuun. Molemmat ovat tyypiltään suuria turvemaiden jokia. Alajuoksu ulottuu jokisuulta Pankajärveen. Alajuoksulla keskivirtaama on 96 kuutiometriä sekunnissa. Keskikokoisia ja sitä suurempia jokia on Pielisen alueella runsaasti. Valtaosa jokimuodostumista on humuspitoisia turvemaiden jokia. Esimerkiksi Valtimonjoki, Jongunjoki ja Saramojoki ovat keskikokoisia turvemaiden jokia, keskivirtaamaltaan luokkaa 10-15 m³/s. Lieksanjoen ja Valtimonjoen alajuoksulle on rakennettu voimalaitokset.