10.3.4 Metsätalous

Metsätalous on Pohjois-Karjalassa merkittävä sektori, maapinta-alasta noin 89 prosenttia on metsätalouskäytössä (ks. kohta 6.5.3). Puuntuotannon kannalta merkittävimpiä metsänhoitotöitä ovat kasvatushakkuut, joita vuosina 2012-2014 on toteutettu noin 48 000 ha/v.

Metsätalouden toimenpiteistä lähinnä kunnostusojitus, hakkuut ja maanmuokkaus lisäävät valumavesien määrää ja mahdollisesti myös ravinteiden huuhtoutumista pohjaveteen. Esimerkiksi ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden laadullisen tilan etenkin alueilla, joilla pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Kyseessä voi olla myös pohjaveden määrän muuttuminen. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla ei nykyisin pääsääntöisesti enää suoriteta kunnostusojituksia eikä metsälannoituksia. Myös metsänhakkuilla voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään. Tutkimuksissa on havaittu metsänhakkuun aiheuttavan esimerkiksi pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoamista. Lisäksi karkearakeisten maalajien alueella pohjaveden pinnankorkeus voi nousta sadeveden imeytymisen ja haihduntaolojen muutosten seurauksena (Rusanen 2002). Energiapuun ja hakkuutähteiden korjuumäärät ovat viime vuosina kasvaneet ja lisännevät maaperän käsittelyn pinta-alaa myös tulevaisuudessa. Tämä lisää eroosioriskejä ja ravinnehuuhtoumia.