1.2 Vesienhoitoon liittyvät alueelliset suunnitelmat

Länsi-Suomen ympäristöstrategiassa linjataan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen, sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksien keskeiset hyvän ympäristön vaalimiseen liittyvät tulevaisuuden haasteet ja esitetään keinot haasteisiin vastaamiseksi. Ympäristöstrategia kaudelle (2014–2020) on laadittu vuoden (2014) aikana. Maakuntasuunnitelmia ja -ohjelmia ollaan parhaillaan päivittämässä. Yhteisenä alueellisena visiona on kehittyminen eurooppalaiseksi kestävän kehityksen esimerkkialueeksi ja alueelliseksi edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Uudessa strategiassa vesien tilan vaalimisen tavoitteita ovat:

• Vesien tilan parantaminen: Jatketaan valuma-aluekohtaista vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä sekä panostetaan vaikuttavuudeltaan merkittäviin yhteishankkeisiin, joilla parannetaan järvien, jokien ja rannikkovesien tilaa. Vähennetään vesiin kohdistuvaa maatalouden, metsätalouden, asutuksen, turkistuotannon, turvetuotannon ja teollisuuden kuormitusta sekä vesistöjen sisäistä kuormitusta. Säilytetään pienvesien, kuten purot, fladat ja kluuvijärvet, luonnontila ja panostetaan vesielinympäristön monimuotoisuuteen. Vähennetään sulfaattimailta vesiin tulevaa happamuus- ja metallikuormitusta sekä jatketaan alan tutkimus- ja kehitystyötä. Toteutetaan rantojen ruoppaamiset siten, ettei vahingollisia muutoksia vesien tilalle tai rantaluonnolle aiheuteta. Kehitetään öljyntorjunnan ja kemikaalivahinkojen torjunnan valmiuksia ja yhteistyötä. Toteutetaan tulvasuojelu-, säännöstely- ja kuivatushankkeita siten, että vesien hyvä tila voidaan saavuttaa ja ylläpitää.

• Pohjavesien tilan säilyttäminen hyvänä: Yhteen sovitetaan pohjavesien suojelua ja kestävää käyttöä. Kartoitetaan pohjavesialueiden riskikohteet ja ohjataan toimintoja riskien vähentämiseksi. Pyritään tunnistamaan pohjavesistä riippuvaiset maa- ja vesiekosysteemit ja huomioidaan ne alueidenkäytön suunnittelussa. Jatketaan pohjavesiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä sekä lisätään yhteistyötä hyödyntäen yhteistarkkailuja.

• Tulvariskien hallinnan tehostuminen: Lisätään alueen kaikkien toimijoiden tulvatietoisuutta ja omatoimista tulviin varautumista. Ohjataan alueidenkäytön suunnittelua ja muiden toimintojen sijoittumista siten, ettei uusia tulvariskejä aiheudu. Huolehditaan patojen turvallisuudesta ja vesistörakenteiden toimintavarmuudesta kaikissa tilanteissa. Suunnitellaan tulvariskien hallintaa laajapohjaisesti ja vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Panostetaan tulvatorjunnan yhteistyöhön sekä tulvatiedottamiseen. Hallitaan tehokkaasti tulvariskejä sekä varmistetaan riittävä alan asiantuntemus. Toteutetaan tulvasuojelu-, säännöstely- ja kuivatushankkeita siten, että vesien hyvä tila voidaan saavuttaa ja ylläpitää.

• Kestävä vesien monikäyttö: Toteutetaan monitavoitteisia vesistöjen kunnostushankkeita hyödyntäen mm. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Turvataan kalakantojen luontainen lisääntyminen ja esteetön vaellus sekä niiden kestävä hyödyntäminen. Huomioidaan joen ja jokisuiston välinen vuorovaikutus. Kehitetään kestävän vesihuollon yhteistyötä sekä turvataan yhdyskuntien ja elinkeinotoiminnan tarvitseman puhtaan veden saanti. Parannetaan vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden ja pintavesien tilaa ja käytettävyyttä. Edistetään vesistöihin liittyvää kestävää luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Jatketaan jokineuvottelukuntien ja - rahastojen toimintaa sekä aktiivista valuma-alueyhteistyötä. Jatketaan pohjavesiyhteistyötä toteutusta ja ns. rannikkoryhmien työtä. Panostetaan tiedotukseen kansalaisten omista vaikutusmahdollisuuksista vesien tilan parantamisessa ja tulvariskien hallinnassa.

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 tavoite on toteuttaa Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa. Yksi maakuntasuunnitelman strategian kulmakivistä on tulvasuojelu, toimiva vesihuolto ja puhdas vesi sekä vesistöjen tilan parantaminen. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa (2018–2021) toimintalinjassa 4 (Eheä aluerakenne ja ympäristö) todetaan, että pintavesien laatu on huono Etelä-Pohjanmaalla ja pitkäjänteistä työtä pintavesien laadun tilanteen parantamiseksi on jatkettava. Ainoa keino edetä asiassa on kokonaisvaltainen yhteistyö. Oleellista on vesien tilan kehittymisen ennakointi, haittojen ennaltaehkäisy ja riittävän ajoissa tehtävät toimet laadun parantamiseksi.

Pohjanmaan maakuntaohjelmassa (2018–2021) todetaan, että merkittävä osa maakunnan pintavesistä on tavoitteista ja toimenpiteistä huolimatta edelleen tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa. Pohjanmaalla on paljon ns. happamia sulfaattimaita, joista happamuus ja metallit huuhtoutuvat vesistöihin aiheuttaen laajoja vahinkoja. Monet joet ja niiden suistot ovat vahingoittuneita, mikä näkyy esimerkiksi kalataloudessa. Tulvat ovat toistuvia ja aiheuttavat paljon aineellisia vahinkoja. Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä entisestään. Pitkän ajan tavoitteena maakuntaohjelmassa vesistöjen osalta on saavuttaa vesien hyvä tila ja varmistaa pohjavesien säilyminen hyvänä. Tulvariskien hallintaan tulee panostaa. Vesistöjen ja rannikkovesien tilan parantaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä että kunnostustoimia sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien vesistökuormitusta pyritään vähentämään. Happamien sulfaattimaiden tarkennettu kartoittaminen ja erityisen kriittisten riskialueiden tunnistaminen ovat vesistöjen tilan parantamisen kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Vesien tilan parantamiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet ovat: happamien sulfaattimaiden hallinnan käytännön toteutus ja maiden riskikartoitus, vesienhoitosuunnitelman käytännön toimien ja neuvonnan edistäminen, haja-asutuksen jätevesien käsittelyn ja lannan käytön tehostaminen, pohjavesialueiden rajausten tarkistaminen ja pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittäminen. Myös tulvariskien hallintaan tulee panostaa. Alueelliset metsäohjelmat kaudelle 2021–2025 valmistuivat syyskuussa 2020. Ohjelmat laaditaan 14 metsäneuvostoalueelle.

Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueellisessa metsäohjelmassa 2021‒2025 tavoitteena on huomioida kaikissa metsätalouden toimissa vesiensuojelu, metsäluonnon monimuotoisuus ja ilmastonäkökohdat. Sähköistä metsävara- ja luontotiedon käyttöä kehitetään ja lisätään muun muassa vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa paikkatietoa hyödyntämällä. Metsäohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota erityisesti suometsien vesiensuojeluun käyttämällä tutkimusten mukaan parhaita mahdollisia menetelmiä suometsien metsänkasvatuksessa. Tähän liittyen kokeillaan, kehitetään ja otetaan käyttöön suometsien kasvupotentiaalista tinkimättä kunnostusojitustarvetta vähentäviä suometsien käsittelytapoja. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella ohjelmakauden tavoitteena on kunnostusojittaa 7000 ha/v (tilanne 01/2020) ja suurimman kestävän hakkuumäärän perusteella on asetettu hakkuukertymätavoitteeksi 5,05 milj. m³/v (tilanne 01/2020).

Pohjanmaan metsäohjelman (2021‒2025) mukaan vesiensuojeluun liittyvät kysymykset otetaan huomioon hakkuissa, metsäuudistuksessa ja maanmuokkauksessa. Vesiensuojelussa Pohjanmaalla etusijalle asetetaan sulfaattimailla tehtävä työ sekä suometsien hoito. Vesiensuojelusta järjestetään vuosittain koulutusta alueen toimijoille. Metsäohjelman aikana pyritään käynnistämään vesiensuojelua koskevia hankkeita. Ohjelmakauden 2021‒2025 Pohjanmaan alueen tavoitteena on kunnostusojittaa 3000 ha/v (tilanne 01/2020) ja hakkuukertymätavoite on 2,5 milj. m³/v (tilanne 01/2020).

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat ohjelmia, joilla pyritään edistämään kalastettavan kalaston tilaa. Niitä laativat kaikki kalatalousalueet erikseen. Kalastoon vaikuttavat toimenpiteet vaikuttavat luonnollisesti myös vesien yleistilaan myönteisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden toimialue kattaa Varsinais-Suomen lisäksi Uudenmaan, Satakunnan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan sekä kolme pohjalaismaakuntaa Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.