-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
17.2.5 Metsätalous
Metsälaki (1996/1093) edellyttää kestävää metsien hoitoa ja ympäristöasioiden huomiointia metsätaloudessa. Vesiensuojelun suuntaviivat metsätaloudessa sisältyvät metsänhoitosuosituksiin. Ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännöstä sovelletaan pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltoja. Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä ympäristölupia.
Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä eivätkä metsätalouden toimenpiteet saa aiheuttaa pohjaveden haitallista purkautumista tai pohjaveden laadun heikentymistä. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla ei käytetä kasvinsuojeluaineita eikä pääsääntöisesti tehdä puuston kasvuun tähtääviä lannoituksia, ja lisäksi ojitusalueet jätetään pääsääntöisesti kunnostamatta. Näillä pohjavesialueilla metsänuudistamiseen liittyvistä maanpinnan käsittelymenetelmistä kulotus on kielletty. Myös raskasta maanmuokkausta vältetään, mutta esimerkiksi vain kivennäismaan pintaa paljastavaa kevyttä laikutusta voidaan tarvittaessa käyttää. Metsätyökoneiden öljyvahinkojen torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Pohjavesialueille ei tulisi raivata uutta peltoa.
Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelulla voidaan vaikuttaa niiden pohjavedelle aiheuttamaan riskiin, ja metsänhoidon suosituksia noudattamalla riski käytännössä poistuu kokonaan. Suosituksista poikkeavia toimenpiteitä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon pohjaveden laatuun kohdistuvat riskit ja harkita toteutusmahdollisuus tapauskohtaisesti. Maa- ja metsätalouden vaikutusten seurantaa (ns. MaaMet-seuranta) tehdään pohjalaismaakuntien alueella 25 pohjavesialueella. Seurantaa on tarkoitus laajentaa seitsemälle pohjavesialueelle, joilta ei aiemmin ole ollut saatavissa tietoa maa- ja metsätalouden vaikutuksista pohjaveden laatuun.
Olemassa olevia ojituksen haittoja voidaan poistaa esimerkiksi muuttamalla vesien johtamista tai estämällä pintavesien pääsyn pohjaveteen tiivistämällä tai tukkimalla ojia. Kolmannella suunnittelukaudella ojituksen haittojen ehkäisemistä esitetään asiantuntija-arvioon perustuen kolmelle pohjavesialueelle (Kokkolan/Ullavan Rahkosenharju, Pietarsaaren Bredskär ja Uudenkaarlepyyn Marken-Åvist).
