Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022 - 2027
1 Johdanto
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Vesienhoitoon liittyvät alueelliset suunnitelmat
- 1.3 Merenhoidon suunnittelun ja tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioonottaminen
2 Tarkasteltavat vedet
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
- 2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.3 Pohjavesialueet
3 Vesien tilaa vaarantava ja heikentävä toiminta
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
  - 3.2.1 Pintavedet
  - 3.2.2 Pohjavedet
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
  - 3.5.1 Pistekuormitus
  - 3.5.2. Hajakuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
4 Erityiset alueet
- 4.1 Talousveden ottoon käytettävät vedet
  - 4.1.1 Pohjavedet
  - 4.1.2 Pintavedet
- 4.2 Elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet
- 4.3 Uimarannat
5 Vesien tilan arviointi
- 5.1 Ekologisen tilan arviointi
- 5.2 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tilan arviointi
- 5.3 Pintavesien kemiallisen tilan arviointi
- 5.4 Pohjavesialueiden määrällisen ja kemiallisen tilan arviointi
  - 5.4.1 Määrällisen tilan arviointi
  - 5.4.2 Kemiallisen tilan arviointi
- 5.5 Pohjavesialueiden tila
- 5.6 Vesien tilan muutokset
  - 5.6.1 Pintavedet
  - 5.6.2 Pohjavesialueet
6 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
- 6.1 Ympäristötavoitteet
- 6.2 Toisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
- 6.3 Kolmannen suunnittelukauden tavoitteet
- 6.4 Pintavesien ekologisen tilan heikentymisen riski
- 6.5 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella suunnittelukaudella
7 Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun pääperiaatteet ja kustannustehokkuus
- 7.1 Toimenpiteiden valinta ja vaikutusten arviointi
8 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueet
- 8.1 Johdanto
  - 8.1.1 Lestijoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 8.1.2 Lestijoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 8.2 Vesien tila
- 8.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 8.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 8.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 8.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 8.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
9 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueet
- 9.1 Johdanto
  - 9.1.1 Perhonjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 9.1.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 9.2 Vesien tila
- 9.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarve
  - 9.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 9.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 9.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 9.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
10 Luodon- Öjanjärveen laskevat vesistöt
- 10.1 Johdanto
  - 10.1.1 Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 10.1.2 Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 10.2 Vesien tila
- 10.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 10.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 10.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 10.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 10.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
11 Lapuanjoen vesistöalue
- 11.1 Johdanto
  - 11.1.1 Lapuanjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 11.1.2 Lapuanjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 11.2 Vesien tila
- 11.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 11.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 11.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 11.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 11.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
12 Kyrönjoen vesistöalue
- 12.1 Johdanto
  - 12.1.1 Kyrönjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 12.1.2 Kyrönjoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 12.2 Vesien tila
- 12.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 12.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 12.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 12.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 12.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
13 Närpiönjoen vesistöalue
- 13.1 Johdanto
  - 13.1.1 Närpiönjoen yhteistyöelin, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
- 13.2 Vesien tila
- 13.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 13.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 13.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 13.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
14 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueet
- 14.1 Johdanto
  - 14.1.1 Isojoen-Teuvanjoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
  - 14.1.2 Isojoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat
- 14.2 Vesien tila
  - 14.2.1 Pintavesien ekologinen tila
  - 14.2.2 Vesien kemiallinen tila
- 14.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 14.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 14.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 14.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
  - 14.4.2 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet
15 Pohjanmaan rannikko ja pienet vesistöt
- 15.1 Johdanto
- 15.2 Vesien tila
- 15.3 Vesien tilan tavoitteet ja parantamistarpeet
  - 15.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 15.4 Vesienhoidon toimenpiteet
16 Ähtärin ja Pihlajaveden reitit
- 16.1 Johdanto
  - 16.1.1 Ähtärin ja Pihlajaveden reittien neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
- 16.2 Vesien tila
  - 16.2.1 Pintavesien ekologinen tila
  - 16.2.2 Kemiallinen tila
- 16.3 Vesien tilatavoitteet ja parantamistarpeet
  - 16.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella
- 16.4 Vesienhoidon toimenpiteet
  - 16.4.1 Toimenpiteet sektoreittain
17 Pohjavesialueet
- 17.1 Johdanto
- 17.2 Esitetyt toimenpiteet ja ohjauskeinot sektoreittain
- 17.3 Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä
18 Yhteenveto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelma-alueen toimenpiteiden kustannuksista
19 Ympäristötavoitteiden saavuttaminen
- 19.1 Pintavesien ekologinen tila
  - 19.1.1 Ekologisen tilatavoitteen myöhentäminen
- 19.2 Pintavesien kemiallinen tila
  - 19.2.1 Kemiallisen tilatavoitteen myöhentäminen
- 19.3 Pohjavesien tila
  - 19.3.1 Tilatavoitteiden myöhentäminen
20 Loppusanat
Kirjallisuutta
Liitteet
- Liite 1. Pintavesimuodostumat
- Liite 2. Pohjavesialueet
- Liite 3. Riskipohjavesialueet ja selvityskohteet

Näytä kartalla

3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus

Ihmisperäinen hajakuormitus sekä kokonaistypen että kokonaisfosforin osalta on suurinta pääasiassa jokien läheisyydessä (kuvat 3.5.c ja 3.5.d). Tähän vaikuttaa jokivarsien intensiivinen käyttö ihmistoiminnan tarpeisiin. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppi kuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta (kuvat 3.5a ja 3.5b). Myös luonnonhuuhtouman osuus sekä fosforin että typen osalta on noin 20–30 % luokkaa. Pistekuormitus jakautuu varsin tasaisesti koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle, kuitenkin siten, että turvetuotantoa on enemmän sisämaassa ja kalankasvatusta puolestaan rannikolla (kuva 3.5.1a). Asutusjäteveden puhdistamot puolestaan ovat asutustaajamien läheisyydessä.

Kokonaisfosforin kuormituksesta on suurin osa lähtöisin peltoviljelystä 53 %. Muut kuormituslähteet suuruusjärjestyksessä ovat: Luonnonhuuhtouma metsistä 21 %, metsätalous 8 %, haja-asutus 7 %, luonnonhuuhtouma pelloilta 5 %, pistekuormitus 5 %, laskeuma 1 % ja hulevedet alle 1%.

Kuva 3.5a. Kokonaisfosforikuormituksen lähteet.

Kokonaistypen kuormituksesta on suurin osa lähtöisin peltoviljelystä 43 %. Muut kuormituslähteet suuruusjärjestyksessä ovat: luonnonhuuhtouma metsistä 28 %, pistekuormitus 10 %, metsätalous 6 %, luonnonhuuhtouma pelloilta 5 %, haja-asutus 3 %, laskeuma 2 % ja hulevedet alle 1 %.

Kuva 3.5b. Kokonaistyppikuormituksen lähteet.

Kartalla näkyy, että fosforin ihmisperäinen hajakuormitus on suurinta jokilaaksoissa ja ihmisperäisen fosforin pistekuormitus on suurinta suurimmissa taajamissa.

Kuva 3.5c. Fosforikuormitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelma-alueella.

Kartalla näkyy, että typen ihmisperäinen hajakuormitus on suurinta jokilaaksoissa ja ihmisperäisen typen pistekuormitus on suurinta suurimmissa taajamissa.

Kuva 3.5d. Typpikuormitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimenpideohjelma-alueella.

Vesienhoidon toimenpideohjelmat

Mitä toimenpideohjelmat ovat?

Seuraa meitä

Muualla verkossa

Ymparisto.fi

ELY-keskus.fi

© 2021 ELY-keskus

Saavutettavuusseloste