15.1.3 Merenhoidon suunnittelu

Suomen merialueelle laadittava merenhoitosuunnitelma tähtää meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseen. Suunnitelma koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen sisältää meren nykytilan ja hyvän tilan arviot sekä ympäristötavoitteiden ja indikaattoreiden asettamisen ja toinen muodostuu seurantaohjelmasta. Kolmas osa käsittää Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle laaditun toimenpideohjelman. Suunnittelualue kattaa myös vesienhoidossa tarkasteltavat rannikkovedet (kuva 15.1.3). Koska vesienhoidossa ja merenhoidossa on selkeitä liittymäkohtia ja yhteisiä päämääriä, laaditaan suunnitelmat tiiviissä yhteistyössä.  Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alueeseen kuuluu osia Perämerestä ja Selkämerestä sekä kokonaan Merenkurkku. Nämä merialueet käsitellään omina merialueina merenhoitosuunnitelmassa.

Meriympäristön tilaa arvioidaan 11 hyvän tilan laadullisen kuvaajan avulla. Tila luokitellaan joko hyväksi tai heikoksi. Jokaiselle kuvaajalle on laadittu hyvän tilan määritelmät, joiden toteutumista arvioidaan indikaattorien avulla. Indikaattoreille on joko asetettu hyvän tilan kynnysarvot tai laadittu sanallinen kuvaus tai kehityssuuntaukseen perustuva määritelmä, joka kuvaa hyvän tilan saavuttamista. Osa indikaattoreista on HELCOMin jäsenmaiden yhdessä valmistelemia, osa on kansallisia, ja niihin sovelletaan Euroopan komission määrittelemiä kuvaajakohtaisia vertailuperusteita ja menetelmästandardeja. Tila-arvion mittakaava vaihtelee kuvaajasta ja indikaattorista riippuen. Osalle indikaattoreita arvio tehdään merialuetasolla ja osalle rannikkovesityyppitasolla. Tuorein tila-arvio koskee vuosia 2011–2016 (taulukko 15.1.3). (Korpinen et al. 2018).

Kuva 15.1.3. Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen alue sekä merenhoidon alue. Merenhoidon alueet Selkämeri ja Perämeri eivät näy kokonaisuudessaan kartalla

Merenhoidon yleiset ympäristötavoitteet ja niiden alatavoitteet ovat merenhoidon toimenpideohjelman päivityksen perustana (Laamanen et al, luonnos). Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämisen tavoitteet ovat:

• Tavoite 1. RAVyleinen, Fosfori- ja typpikuormituksen kuormituskatto alitetaan ja kiintoainekuormitus laskee.

• Tavoite 2. Alatavoite RAV1, Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon ravinteiden, orgaanisen aineen ja kiintoaineen kuormitus vähenee.

• Tavoite 3. Alatavoite RAV2, Vesiviljelystä aiheutuva ravinnekuormitus ei uhkaa hyvän tilan saavuttamista tai jo saavutettua hyvää tilaa.

• Tavoite 4. Alatavoite RAV3, Merenkulun ja vesiliikenteen aiheuttama ilmaperäinen typpikuormitus vähenee.

• Tavoite 5. Alatavoite RAV4, Jätevesien aiheuttama kuormitus vähenee vuosina 2018–2024.

• Tavoite 6. Alatavoite RAV5, Itämeren sisäisten ravinnevarastojen hallinnan mahdollisuudet paranevat.

Haitallisten aineiden kuormituksen vähentämisen tavoitteet ovat:

• Tavoite 7. Alatavoite AINE1, Elohopean, kadmiumin ja nikkelin jokikuormitus ja pistemäinen kuormitus mereen vähenevät.

• Tavoite 8. Alatavoite AINE2, Elohopean, kadmiumin, dioksiinien ja polybromattujen difenyylieetterien ilmalaskeuma Suomen merialueille vähenee.

• Tavoite 9. Alatavoite AINE3, Vaarallisten prioriteettiaineiden käyttö loppuu ja kulkeutuminen vesiympäristöön vähentyy.

• Tavoite 10. Alatavoite AINE4, Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakyky on varmistettu

Taulukko 15.1.3. Meriympäristön eri osatekijöiden tila 2011–2016 merialueilla. Taulukossa esitetään vain osa kaikista kuvaajista. On arvioitu myös epäpuhtaudet ruokakalassa, hydrografiset muutokset, vieraslajit, kaupalliset kalat, merinisäkkäät, merilinnut ja ravintoverkot. Roskaantumisen ja vedenalaisen melun tila ei ole arvioitu.