2.3 Pohjavesialueet

Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan huokoiseen ja läpäisevään maa- tai kallioperään varastoitunutta kyllästyneessä vyöhykkeessä yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä. Pohjavesimuodostuman rakenne mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton (keskimäärin vähintään 10 m³/d). Pohjavesialueeksi rajataan alue, jolla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen.

Suomessa pohjavesialueet sijaitsevat pääosin sora- ja hiekkamuodostumissa, kuten harjuissa ja reunamuodostumissa. Pohjavesialueiden rajaus perustuu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin. Alueiden rajaamisessa on kiinnitetty huomiota etenkin esiintymän maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuuteen sekä vedenläpäisevyyteen. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, joka vaikuttaa pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Tämän lisäksi on erikseen rajattu pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli muodostumisalue siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava.

Pohjavesialueiden luokittelu perustuu pohjavesimuodostuman käyttökelpoisuuteen ja suojelutarpeeseen. Pohjavesialueluokkia ovat 1, 2 ja E. Vedenhankintaa varten tärkeäksi eli luokan 1 pohjavesialueeksi luokitellaan pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää talousvetenä, muussa talousvettä tai pakattua talousvettä toimittavassa laitoksessa tai varavedenhankinnassa esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa enemmän kuin 10 m³/d tai yli 50 ihmisen tarpeisiin. Luokkaan 2 eli muuksi vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi katsotaan alue, joka antoisuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveltuisi luokan 1 pohjavesialueeksi, mutta jota ei käytetä eikä ole toistaiseksi suunniteltu käytettävän em. käyttötarkoituksiin. Pohjaveden antoisuuden on pääsääntöisesti oltava yli 100 m³/d, jotta alueen katsotaan soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. E-luokkaan luokitellaan pohjavesialue, jonka pohjavedestä merkittävä, muun lainsäädännön nojalla suojeltu luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. E-luokka voi esiintyä joko yksinään tai lisämääreenä 1- tai 2-luokan pohjavesialueelle, jolloin käytetään merkintää 1E tai 2E.

Pohjavesialueiden rajaamista ja luokittelua koskeva laki (vesienhoidosta ja merenhoidosta annetun lain 1299/2004 luku 2 a) on tullut voimaan vuonna 2015. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella pohjavesialueita on luokiteltu yllä mainittuihin uusiin luokkiin kunta kerrallaan vuodesta 2017 alkaen, joten pohjavesialueiden luokat poikkeavat nyt aiemmista vesienhoitokausista. Kaikki pohjavesialueet on käyty läpi ikään kuin ne olisi luokiteltu ensimmäisen kerran. Pohjavesialueiden kokonaislukumäärä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on laskenut, kun samaa hydrogeologista kokonaisuutta olevia pohjavesialueita on yhdistetty. Luokituksesta on myös poistettu 68 aluetta, jotka eivät täytä pohjavesialueeksi luokittelun kriteereitä. Toisaalta pohjavesialueeksi on luokiteltu 18 aluetta, jotka eivät aiemmin olleet pohjavesialueita. Uutena luokitelluista alueista 10 on pistemäisiä pohjavesialueita ja 8 aluemaisia. Lisäksi pohjavesialueiden rajauksiin on tehty muutoksia, mikäli ne ovat uusien tutkimusten tai muiden tietojen perusteella olleet tarpeen. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan pohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala ja antoisuus eivät ole merkittävästi muuttuneet edellisestä suunnittelukaudesta, sillä poistetut alueet ovat olleet pinta-alaltaan ja antoisuudeltaan pieniä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 5 100 ELY-keskusten luokittelemaa pohjavesialuetta. Pohjavesialueet on rajattu ja luokiteltu uusimman käytettävissä olevan tiedon perusteella, joten tutkimusten ja vedenhankinnan muutosten myötä pohjavesialueiden rajaukset ja luokat voivat jatkossakin muuttua. Esimerkiksi vedenoton loppumisen myötä pohjavesialue voi siirtyä luokasta 1 luokkaan 2 tai poistua kokonaan luokituksesta, mikäli sitä ei enää käytetä edes varavesilähteenä eikä sen antoisuus ole yli 100 m³/d, tai vedenoton alkaminen voi nostaa pohjavesialueen luokasta 2 luokkaan 1.

Tässä toimenpideohjelmassa käsitellään kokonaisuutena kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (liite 2), sekä yleisellä tasolla muut pohjavedet, joilla on oleellista merkitystä pintavesien tilaan ja maaekosysteemeihin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on kaikkiaan 369 luokiteltua pohjavesialuetta, joista vedenhankintaa varten tärkeitä alueita on 250 ja vedenhankintaan soveltuvia alueita 119 (taulukko 2.3, kuva 2.3). Edelliseen suunnittelukauteen verrattuna luokiteltujen pohjavesialueiden määrä on vähentynyt 93 pohjavesialueella pohjavesialuekartoituksen tarkistusten takia.

Taulukko 2.3. Pohjavesialueet ja niillä muodostuvan pohjaveden määrä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.

Kuva 2.3. Pohjavesialueet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella pohjavesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Huomattavimmat pohjavesivarat ovat Kauhajoen, Isojoen, Kuortaneen, Alajärven, Kruunupyyn, Kokkolan ja Lestijärven alueilla. Heikoin tilanne on Isonkyrön, Laihian, Seinäjoen ja Vaasan alueilla.