12.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Kyrönjoen vesistöalueella yhdyskuntien osuus kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta noin 2,6 % ja typen osalta noin 6,1 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus Kyrönjoen vesistöjen kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta 6,9 % ja typen osalta 2,2 %.

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Kyrönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukoissa 12.4.1a ja b. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Kyrönjoelle esitetyt yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Laitosten käyttö ja ylläpito: yhdyskuntien jätevedenpuhdistus koskee 89 648 asukasta.

Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen: muuttuvan luvan piirissä on 55 180 asukasta.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 7 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat): suunnittelualueelle suositellaan tekemään viisi tarkkailuohjelmaa kolmannella vesienhoitokaudella.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 3612 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 2031 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Taulukko 12.4.1a. Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Kyrönjoen suunnittelualueella.
* = kustannuksia ei ole voitu arvioida.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Laitosten käyttö ja ylläpito	89 648	asukasta (as)	-	14 075 000 €	14 075 000 €
Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen	55 180	asukasta muuttuvan luvan piirissä	-	662 000 €	662 000 €
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen	7	saneerattavat laitokset lkm.	4 382 000 €	-	238 000 €
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (yhdyskunnat)	5	tarkkailuohjelmat (lkm.)	*	*	*

 

Taulukko 12.4.1b. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Kyrönjoen suunnittelualueella.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen	3612	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	28 148 000 €	-	1 708 000 €
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito	2031	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	-	1 210 000 €	1 210 000 €

 

Maatalous

Kyrönjoen vesistöalueella peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää alueella huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Kyrönjoen vesistöalueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta onkin jopa noin 67 % ja typpikuormituksesta noin 66 %.

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Kyrönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 12.4.1c. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Kyrönjoelle esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 5500 ha.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 24 500 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027.Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 12000 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Alueelle ehdotetaan yhtä isoa ja kahta pientä biokaasulaitosta.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 396 000 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitysmäärää noin 21 900 hehtaarille vuosittain.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 7 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 184 ha kosteikkoja.

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 2100 hehtaarilla.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 850 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 710 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 20 600 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 82 500 ha.

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä yhteensä noin 1400 hehtaarille vuosittain.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 580 hehtaarille.

Taulukko 12.4.1c. Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset suunnittelukaudella 2022–2027 Kyrönjoen suunnittelualueella.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	5 500	ha/v	-	1 922 000 €	1 922 000 €
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto	24 500	ha/v	-	3 920 000 €	3 920 000 €
Kerääjäkasvit	12 000	ha/v	-	1 200 000 €	1 200 000 €
Lannan prosessoinnin investoinnit	3	laitteisto tai laitos, lkm./kausi	3 900 000 €	-	339 000 €
Lannan prosessointi	396 000	kuutiota/v	-	792 000 €	792 000 €
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	21 900	ha/v	-	767 000 €	767 000 €
Luonnonmukainen peruskuivatus (hankelkm.)	7	hankkeiden lkm./kausi	750 000 €	-	65 000 €
Maatalouden kosteikot	184	ha/kausi	2 349 000 €	85 000 €	289 000 €
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	2 100	ha/v	-	313 000 €	313 000 €
Maatalouden suojavyöhykkeet	850	ha /v	-	298 000 €	298 000 €
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	710	hlö/vuosi	-	376 000 €	376 000 €
Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)	20 600	ha/kausi	6 180 000 €	-	1 011 000 €
Talviaikainen kasvipeite	82 500	ha/v	-	4 125 000 €	4 125 000 €
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	1400	ha/v	-	49 000 €	49 000 €
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	580	ha/kausi	1 104 000 €	41 000 €	136 000 €

 

Turkistuotanto

Suomessa oli vuonna 2019 arviolta 850 turkistilaa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella. Näistä valtaosa sijaitsee rannikon läheisillä valuma-alueilla. Turkistilojen tuotantotietoja ei ole pystytty arvioimaan alueellisesti tarvittavalla tarkkuudella minkä takia elinkeinoa ja sen toimenpidetarvetta käsitellään kokonaisuutena Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1. Ainoastaan tilojen määrä on pystytty arvioimaan suunnittelualuetasolla.

Turkistuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Turkistilojen tehostettuun vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä neuvonta: Kyrönjoen suunnittelualueella ehdotetaan neuvontaa noin 5 tilalle vuosittain. Ehdotetaan että alueen kaikki tilat osallistuvat neuvontaan kolme kertaa vuosina 2022–2027. Toimenpiteen vuosikustannus arvioidaan olevan noin 2 000 €.

Muut turkistuotannon toimenpiteet on esitetty Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1.

 

Maaperän happamuus

Kyrönjoen valuma-alueesta on GTK:n kartoitusten mukaan 12 % happamia sulfaattimaita ja niistä aiheutuvia haittoja on erityisesti Kyrönjoen alimmilla osilla, Lehmäjoella, Orismalanjoella ja Tervajoella. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen tälle alueelle on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä on valmistunut 2016. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy.

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Kyrönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 12.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Kyrönjoelle suositellut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 8600 ha.

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 30 000 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla.

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 11 500 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi vuosittain 5700 ha.

Taulukko 12.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Kyrönjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Happamien sulfaattimaiden nurmet	8 600	ha/v	-	599 000 €	599 000 €
Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa	30 000	ha	-	4 500 000 €	4 500 000 €
Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa	11 500	ha/kausi	14 453 000 €	2 300 000 €	3 555 000 €
Sulfaattimaiden riskikartoitus	5 700	ha/vuosi	-	143 000 €	143 000 €

 

Metsätalous

Kyrönjoen vesistöalueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 22 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 24 %. Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Kyrönjoen vesistöalueen toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Kyrönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 12.4.1e. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Kyrönjoelle suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Kyrönjoen suunnittelualueella tämä tarkoittaa yhteensä noin 5424 hehtaaria.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 102 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi vuosittain noin 1080 ha ja yhteensä noin 48 kappaletta vesiensuojelurakennetta.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Kyrönjoen alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 64 maanomistajalle vuosittain.

Taulukko 12.4.1e. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet Kyrönjoen suunnittelualueella vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa	5424	ha/kausi	407 000 €	27 000 €	62 000 €
Uudistushakkuiden suojakaistat	102	ha/kausi	438 000 €	6 000 €	44 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	1080	ha/v	-	9 000 €	9 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	48	kpl vesiensuojelu-rakenne/kausi	86 000 €	-	8 000 €
Metsätalouden koulutus ja neuvonta	64	hlö/vuosi	-	12 000 €	12 000 €

 

Turvetuotanto

Kyrönjoen vesistöalueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 1,1 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 1,2 %. Kyrönjoen valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Turvetuotanto on vähentynyt viime vuosina.

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Kyrönjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 12.4.1f. Turvetuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Kyrönjoelle suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kemikalointi: Kemikaloinnin puhdistusprosessiin ja sen rakenteisiin liittyviä tehostamistoimia ehdotetaan 740 hehtaarille.

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoteen 2021 mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turve-tuotantoalueilla ehdotetaan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) ehdotetaan yhteensä 2390 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) 1940 ha. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä ehdotetaan yhteensä 2034 ha (pumppaamalla ja ei pumppausta).

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 7104 ha.

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä ehdotetaan yhteensä 7104 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa.

Taulukko 12.4.1f. Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Kyrönjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kasvillisuuskenttä/kosteikko ei pumppausta	669	ha tuotantoaluetta	-	24 000 €	24 000 €
Kasvillisuuskenttä/kosteikko pumppaamalla	1 365	ha tuotantoaluetta	-	68 000 €	68 000 €
Kemikaloinnin puhdistusprosessiin ja sen rakenteisiin liittyvät tehostamistoimet	740	ha tuotantoaluetta	74 000 000 €	-	5 207 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla	1 842	ha tuotantoaluetta	27 000 €	92 000 €	94 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä ei pumppausta	548	ha tuotantoaluetta	-	8 000 €	8 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä pumppaamalla	1 669	ha tuotantoaluetta	109 000 €	84 000 €	92 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä ei pumppausta	271	ha tuotantoaluetta	51 000 €	4 000 €	8 000 €
Vesiensuojelun perusrakenteet	7 104	ha tuotantoaluetta	83 000 €	739 000 €	745 000 €
Virtaaman säätö	7 104	ha tuotantoaluetta	11 000 €	57 000 €	58 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Vesienhoidon suunnittelun mukaisen vesistöjen kunnostamisen keskeisenä päämääränä on vesistöjen ekologisen tilan parantaminen. Vesistöjä kunnostetaan ja hoidetaan myös mm. vesi- ja rantaluonnon, virkistysmahdollisuuksien, kalakantojen ja arvokkaiden maisemien palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Vesien tilan pysyvien tulosten saavuttamiseksi tulee tehdä toimenpiteitä sekä valuma-alueella että itse vesistössä. Vesistöjen kunnostukset edellyttävät yleensä vesilain mukaista lupaa. Usein rehevien järvien ja lahtien kunnostuksessa on myös kysymys ns. sisäisen kuormituksen vähentämisestä. Tällöin hyvän tilan saavuttaminen edellyttää sekä ulkoisen että sisäisen kuormituksen vähentämistä.

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät Kyrönjoelle on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 12.4.1g. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Rehevien järvien kunnostus

Kauhajoen latvoilla sijaitseva Kauhajärvi on aikoinaan laskettu ja se on voimakkaasti umpeutuva. Kauhajärven vapaan vesialueen tilan parantaminen olisi tarpeen, minkä vuoksi kunnostusmahdollisuuksia esitetään selvitettäväksi ja kunnostus toteutettavaksi. Myös Ikkeläjärvelle ehdotetaan selvitystä, suunnitelmaa ja toteutusta järven kunnostamiseksi. Jalasjärven kunnostukseen esitetään selvitystä ja suunnitelmaa. Kyrkösjärven tekojärvellä poistetaan tarpeen mukaan voimalaitosta kohti ajautuvia turvelauttoja. Myös virkistyskäyttöä ja säännöstelyä haittaavia ajelehtivia turvelauttoja poistetaan Kyrkösjärveltä tarvittaessa.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Joen virtapaikan elinympäristökunnostusta ehdotetaan seuraaviin vesimuodostumiin ja kohteisiin: Hyypänjoen Sahakoskeen, Ikkelänjokeen, Kauhajoen Truttulankoskeen ja Kakkurinkoskeen, Ilvesjokeen, Kihniänjokeen, Seinäjoen vähävetiseen uomaan Kalajärven läheisyyteen, Kyrönjoen yläosaan Harjakoskelle ja Jyllinkoskelle, Kyrönjoen alempaan osaan Rajamäenkoskeen, Korvenvuolteeseen, Vietinkoskeen, Peltokoskeen ja yhdeksään muuhun koskeen Ylistarossa ja Kyrönjoen alimpaan osaan Hypäjänkoskeen. Lisäksi ehdotetaan selvitystä elinympäristökunnostukselle Kainastonjokeen, Mustajokeen, Jalasjokeen ja Kyrönjoen alimpaan osaan.

Pienten virtavesien elinympäristökunnostusta ehdotetaan alueen puroille, joilla on kunnostustarve. Selvitystä puron elinympäristökunnostukselle ehdotetaan Matoluoman, Nahkaluoman ja Tervajoen vesimuodostumiin.

Kalankulun helpottaminen

Kalankulun helpottamiseksi esitetään putouskorkeudeltaan alle 1 m Ikkeläjärven säännöstelypadon muuttamista pohjapadoksi sekä Rengon säännöstelypadolle ja Kakkurinkosken padolle kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Putouskorkeudeltaan 1–5 m patojen esteellisyyden poistoa esitetään Kalajärven rakentamisen seurauksena vähävetiseksi jääneen Seinäjoen säännöstelypadolle, Kossilan myllypadolle, Sahakosken padolle, Kalajärven alapuolisen Seinäjoen Kärjenkosken padolle, Kiikun säännöstelypadolle, Korkiakosken padolle, Mäntylänkosken padolle, Jupakkakosken padolle ja Vallin ylisen padolle. Kalatietä ehdotetaan myös Kyrönjoen yläosan Jyllinkoskelle, Jalasjoen säännöstelypadolle, Jalasjoen Pitkäkosken padolle, Ilvesjoen Jylisevänkoskelle ja Kyrönjoen alemman osan Peltokoskelle. Putouskorkeudeltaan yli 5 m padoista kalatietä ehdotetaan Kyrönjoen yläosan ylärajalla sijaitsevalle Harjakoskelle.

Säännöstelyn kehittäminen

Kalajärven, Kyrkösjärven ja Pitkämön tekojärvien säännöstelykäytäntöjen kehittämismahdollisuuksia selvitetään edelleen, jotta voitaisiin paremmin huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset ja lieventää kalojen lisääntymiselle vahingollista vedenpinnan laskua keväisin.

Säännöstelyn seurauksena joen luontaista virtaamaa sekä sen luonnollista vaihtelua on muutettu. Virtavesissä vesienhoidon toimenpiteisiin kuuluvat toimenpiteet, joilla pyritään ympäristövirtaaman turvaamiseen esim. säännöstelyn seurauksena kuiviksi jääneitä vanhoja uomia vesittämällä sekä turvaamalla mahdollisimman luonnonmukainen virtaamien taso ja vaihtelu. Ympäristövirtaamalla tarkoitetaan tässä riittävän virtaaman järjestämistä virtaveden ekosysteemin turvaamiseksi. Ympäristövirtaamaa ehdotetaan Seinäjokeen Kala- ja Kyrkösjärven rakentamisen vuoksi vähävetisiksi jääneisiin uomiin sekä Kihniänjokeen.

Muut toimenpiteet

Pitkämön tekojärven syvänteelle ehdotetaan hapettamista sen hapettomuuden ja sisäisen kuormituksen vuoksi. Seinäjokeen laskevalle Pajuluomalle on tekeillä maaperän kunnostussuunnitelma, mutta kunnostustoimenpiteistä tai sen kustannuksista ei ole vielä tietoa.

Taulukko 12.4.1g. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten ehdotetut toimenpiteet Kyrönjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027. * = kustannuksia ei ole voitu arvioida

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus <1 m)	2	Rakenteiden lkm.	281 000 €	-	20 000 €
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	15	Rakenteiden lkm.	1 514 000 €	-	107 000 €
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus >5 m)	1	Rakenteiden lkm.	805 000 €	-	57 000 €
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km2)	17	vesimuodostuma lkm.	613 000 €	14 000 €	57 000 €
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)	1	vesimuodostuma lkm.	4 000 €	-	< 1 000 €
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)	3	vesimuodostuma lkm.	136 000 €	10 000 €	20 000 €
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)	1	vesimuodostuma lkm.	30 000 €	1 000 €	3 000 €
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)	4	vesimuodostuma lkm.	20 000 €	-	1 000 €
Säännöstelykäytännön kehittäminen	5	vesimuodostuma lkm.	810 000 €	-	57 000 €
Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	1	vesimuodostuma lkm.	48 000 €	40 000 €	43 000 €
Toimenpide - muu vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset	1	vesimuodostuma lkm.	*	*	*

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.