-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
5.6.2 Pohjavesialueet
Pohjavesialueiden kemiallisesta ja määrällisestä tilasta käytettävissä oleva seurantatieto on lisääntynyt merkittävästi ensimmäisestä vesienhoitokaudesta alkaen. Pohjavesitietojärjestelmään on saatu kerättyä yhä kattavammin vedenottajien, toiminnanharjoittajien ja terveydensuojeluviranomaisten keräämää pohjaveden laatu- ja pinnankorkeustietoa. ELY-keskuksen omaa pohjavesienhoidon seurantaa on lisätty. Näin ollen kemiallisen ja määrällisen tilan arviointia varten käytettävissä ollut taustatieto on lisääntynyt kolmatta vesienhoitokautta varten. Tämä on tarkoittanut sitä, että yhä useampi pohjavesialue on tunnistettu riskialueeksi. Selvityskohteita on kuitenkin vielä runsaasti, joten seurantaa tulee yhä lisätä ja kehittää.
Toisella vesienhoitokaudella huonoon kemialliseen tilaan arvioiduista pohjavesialueista kuuden tila arvioitiin nyt hyväksi. Voidaan todeta, että näiden alueiden osalta toisen kauden arviointi on ollut virheellinen. Haitta-aineiden leviämät pohjavedessä ovat niillä rajoittuneet vain pienelle osalle pohjavesialueita, joten kokonaisarvio tilasta on hyvä.
Toisella vesienhoitokaudella huonoon kemialliseen tilaan arvioiduista pohjavesialueista viiden alueen tila arvioitiin yhä huonoksi. Näiden lisäksi 11 edellisellä kaudella kemialliselta tilaltaan hyväksi arvioitujen pohjavesialueiden kemiallinen tila arvioitiin nyt huonoksi. Syynä on arvioinnin tarkentuminen, ei pohjaveden tilan tosiasiallinen huonontuminen.
Yksi pohjavesialue arvioitiin määrälliseltä tilaltaan huonoksi kolmannelle kaudelle. Toisen kauden arvio oli virheellinen; tila on ollut huono jo aikaisemmin, mutta sitä ei ollut tunnistettu.
Jatkossa tilan arvioinnissa oleellista on tunnistaa haitta-aineiden pitoisuusmuutosten trendit. Jo nyt on havaittavissa osalla huonossa kemiallisessa tilassa olevilla pohjavesialueilla haitta-ainepitoisuuksien laskevia trendejä. Tilan palautumiselle hyväksi on siis toiveita, vaikka palautuminen vie aikaa. Suunnitellut toimenpiteet tähtäävät päästöjen poistamiseen tai merkittävään vähentämiseen.
