9.4.1 Toimenpiteet sektoreittain

Yhdyskunnat ja haja-asutus

Perhonjoen ym. vesistöalueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 1 % ja typpikuormituksesta noin 4 %. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Haja-asutuksen osuus Perhonjoen ym. vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 7 % ja kokonaistyppikuormituksesta 3 %.

Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Perhonjoen ym. vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 9.4.1a ja b. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Perhonjoelle ym. esitetyt yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Laitosten käyttö ja ylläpito: yhdyskuntien toimenpidemäärien suositukset laitosten käyttöä ja ylläpitoa koskien 7010 asukasta.

Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen: suunnittelualueelle ehdotetaan 4 laitoksen saneeraamista. Lähtökohtana on, että kaikki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitokset pyrkivät saneeraamaan verkostoaan ja luopumaan niiltä osin sekaviemäröinnistä, kuin laitoksilla sitä on jäljellä.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen: haja-asutusta koskien suunnittelualueelle ehdotetaan toimenpidettä 1179 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito: suunnittelualueelle suositellaan toimenpidettä 1201 viemäriverkoston ulkopuolella olevalle kiinteistölle.

Taulukko 9.4.1a. Yhdyskuntien toimenpidemäärät ja kustannukset Perhonjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Laitosten käyttö ja ylläpito	7010	asukasta (as)	-	1 052 000 €	1 052 000 €
Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen	4	saneerattavat laitokset lkm.	348 000 €	-	19 000 €

 

Taulukko 9.4.1b. Haja-asutuksen toimenpidemäärät ja kustannukset Perhonjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen	1179	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	9 236 000 €	-	560 000 €
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittely-yksiköiden käyttö ja ylläpito	1201	Viemäriverkoston ulkopuolella olevat kiinteistöt (lkm.)	-	705 000 €	705 000 €

 

Maatalous

Perhonjoen ym. vesistöalueella peltoviljely kuuluu ravinnekuormituksen suurimpiin lähteisiin. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavaa ravinteiden kierrätyksen parantamista ja ravinnekuormituksen vähentämistä. Perhonjoen vesistöalueella maatalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta onkin jopa noin 54 % ja typpikuormituksesta noin 40 %.

Maatalouden toimenpidemäärät ja kustannukset Perhonjoen ym. vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 9.4.1c. Maatalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Perhonjoelle ym. esitetyt maatalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat täydentävien toimenpiteiden osalta:

Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet: Suunnittelualueelle ehdotetaan turvepeltojen nurmia 95 % turvepeltojen peltopinta-alasta, eli yhteensä noin 6300 ha.

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto: Suunnittelualueelle ehdotetaan kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä ja luonnonmukaisesti viljeltyjä peltoja noin 6500 ha. Tavoite on, että 20 % peltopinta-alasta kuuluu luonnonmukaisen viljelyn piiriin v. 2022–2027.Lisäksi toimenpiteen pinta-alassa on huomioitu kasvinsuojeluaineiden vähentämisen pinta-ala.

Kerääjäkasvit: Suunnittelualueelle ehdotetaan kerääjäkasvitoimenpidettä 10 %:lle peltopinta-alasta eli noin 3300 hehtaarille.

Lannan prosessoinnin investoinnit: Alueelle ehdotetaan 15 erottelulaitosta ja 3 biokaasulaitosta.

Lannan prosessointi: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan prosessointia noin 204 000 m³:lle lantaa vuosittain.

Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät: Suunnittelualueelle ehdotetaan lannan ympäristöystävällistä levitystä noin 6000 hehtaarille vuosittain.

Luonnonmukainen peruskuivatus: Suunnittelualueella suositellaan toteutettavaksi 3 hanketta vesienhoitokaudella.

Maatalouden kosteikot: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 84 ha kosteikkoja.

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit: Suunnittelualueella suositellaan toimenpidettä toteutettavaksi noin 300 hehtaarilla.

Maatalouden suojavyöhykkeet: Suunnittelualueella suositellaan perustettavaksi noin 330 ha suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiksi suositellaan 30 metrin suojavyöhykkeitä pelloilla, joiden kaltevuus on vähintään 3 %.

Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Suunnittelualueella ehdotetaan neuvottavan noin 210 henkilöä vuosittain. Happamien sulfaattimaiden alueella sijaitsevien tilojen tehostettu neuvonta sisältyy maatilojen neuvontaan.

Talviaikainen kasvipeite: Suunnittelualueelle ehdotetaan, että 70 % peltopinta-alalla on talviaikainen kasvipeite, eli yhteensä noin 22 700 ha.

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen: Suunnittelualueelle ehdotetaan ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä noin 400 hehtaarille vuosittain.

Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut): Toimenpidettä ehdotetaan kaikille savipelloille eli noin 300 hehtaarille. Peltolohkon lopullinen soveltuvuus on varmistettava lohkokohtaisten tietojen perusteella.

Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla: Suunnittelualueelle ehdotetaan säätösalaojitusta jo käytössä olevilla turvepelloilla yhteensä noin 700 ha.

Taulukko 9.4.1c. Maatalouden täydentävien toimenpiteidenmäärät ja kustannukset Perhonjoen ym. suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi- kustannukset yhteensä	Käyttö- kustannukset yhteensä	Vuosi- kustannus
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	6300	ha/v	-	2 214 000 €	2 214 000 €
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto	6 500	ha/v	-	1 040 000 €	1 040 000 €
Kerääjäkasvit	3 300	ha/v	-	330 000 €	330 000 €
Lannan prosessoinnin investoinnit	18	laitteisto/laitos, lkm./kausi	2 850 000 €	-	247 000 €
Lannan prosessointi	204 000	kuutiota/v	-	408 000 €	408 000 €
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	6 000	ha/v	-	210 000 €	210 000 €
Luonnonmukainen peruskuivatus	3	hankkeiden lkm./kausi	275 000 €	-	24 000 €
Maatalouden kosteikot	84	ha/kausi	1 218 000 €	39 000 €	144 000 €
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	300	ha/v	-	45 000 €	45 000 €
Maatalouden suojavyöhykkeet	330	ha/v	-	116 000 €	116 000 €
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	210	hlö/v	-	111 000 €	111 000 €
Talviaikainen kasvipeite	22 700	ha/v	-	1 135 000 €	1 135 000 €
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	400	ha/v	-	14 000 €	14 000 €
Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut)	300	ha/kausi	90 000 €	-	15 000 €
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	700	ha/kausi	2 806 000 €	47 000 €	291 000 €

 

Turkistuotanto

Suomessa oli vuonna 2019 arviolta 850 turkistilaa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella. Näistä valtaosa sijaitsee rannikon läheisillä valuma-alueilla. Turkistilojen tuotantotietoja ei ole pystytty arvioimaan alueellisesti tarvittavalla tarkkuudella minkä takia elinkeinoa ja sen toimenpidetarvetta käsitellään kokonaisuutena Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1. Ainoastaan tilojen määrä on pystytty arvioimaan suunnittelualuetasolla.

Turkistuotannon toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Turkistilojen tehostettuun vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä neuvonta: Perhonjoen ym. suunnittelualueelle ehdotetaan neuvontaa noin 40 tilalle vuosittain. Ehdotetaan, että alueen kaikki tilat osallistuvat neuvontaan kolme kertaa vuosina 2022–2027. Toimenpiteen vuosikustannus arvioidaan olevan noin 17 000 € vuosittain.

Muut turkistuotannon toimenpiteet on esitetty Pohjanmaan rannikon ja pienten vesistöjen osuudessa, luku 15.4.1.

 

Maaperän happamuus

Maaperän happamuuden vaikutukset kohdistuvat Perhonjoen valuma-alueen alajuoksuun, Kälviänjoen ja Korpilahdenojan vesistöihin. Happamuuden torjunnan vesienhoitotoimenpiteiden tehokas kohdentaminen tälle alueelle on välttämätöntä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Kohdentamisen edellytyksenä oleva kartoitustieto happamien sulfaattimaiden esiintymisestä on valmistunut 2016. Happamuuden torjunnan toimenpiteet ovat pääosin maataloussektoriin kohdistuvia, mutta myös metsätaloudessa, turvetuotannossa ja maanrakentamisessa tulee huomioida happamien sulfaattimaiden aiheuttamien vesistöhaittojen ennaltaehkäisy.

Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Perhonjoen ym. vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 9.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Maatalous, turkistuotanto ja happamuuden torjunta, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Perhonjoen ym. suositellut maaperän happamuuden torjunnan toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Happamien sulfaattimaiden nurmet: Happamien sulfaattimaiden olevien peltojen määrä on arvioitu ja ehdotetaan, että 20 % siitä pinta-alasta on monivuotista nurmea eli 1300 ha.

Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että kuivatusoloja säännellään 7000 ha alalla maa- ja metsätalouden sulfaattimaa-alueilla. 

Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa: Tavoitteena on, että säätösalaojitus perustetaan ja hoidetaan 5000 ha alalla.

Sulfaattimaiden riskikartoitus: GTK on laskenut yhteen happamien sulfaattimaiden todennäköisyyskarttojen punaiset alueet (suuri esiintymistodennäköisyys) ja samalla kaavalla vielä puuttuvat alueet. Arviossa on mukana myös muut maankäyttömuodot kuin peltomaat. Riskikartoituksia suunnitellaan tehtäväksi 2600 ha/v.

Taulukko 9.4.1d. Happamuuden torjunnan toimenpidemäärät ja kustannukset Perhonjoen suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi- kustannus
Happamien sulfaattimaiden nurmet	1300	ha/v	-	85 000 €	85 000 €
Kuivatusolojen säätö happamuuden torjunnassa	7000	ha	-	1 050 000 €	1 050 000 €
Säätösalaojituksen ja -kastelun rakentaminen, automatisointi, hoito ja ylläpito happamuuden torjunnassa	5000	ha/kausi	22 591 000 €	100 000 €	2 961 000 €
Sulfaattimaiden riskikartoitus	2 600	ha/v	-	65 000 €	65 000 €

 

Metsätalous

Perhonjoen ym. vesistöalueella metsätalouden osuus vesistöjen kokonaisfosforikuormituksesta on noin 26 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 50 %. Yleisesti metsätalouden vesiensuojelu perustuu tarkkaan toimenpidekohtaiseen suunnitteluun. Toimenpidekohtaisesti harkitaan vesiensuojeluratkaisut, jolloin maaston kaltevuuteen, maalajin eroosioherkkyyteen, virtaamiin ja vesistöjen läheisyyteen liittyvät seikat tulevat parhaiten huomioiduiksi. Yksityiskohtaisempia vesiensuojelusuunnitelmia tehdään tällä hetkellä mm. kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Kunnostusojituksissa eroosion ehkäisemiseksi ja kiintoaineksen kulkeutumisen rajoittamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat mm. kaivukatkot, lietekuopat, pohjapadot, laskeutusaltaat, kosteikot ja pintavalutuskentät. Päätehakkuiden, maanmuokkauksen ja lannoitusten yhteydessä vesiensuojelumenetelminä käytetään suojavyöhykkeitä ja -kaistoja sekä kevyempiä maanmuokkausmenetelmiä ja laskeutuskuoppia. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu. Päätehakkuiden sijaan olisi suositeltavaa, enemmässä määrässä, harkita jatkuvaan kasvatukseen perustuvaa metsätaloutta, jonka yhteydessä huomioidaan myös vesiensuojelu. Sekä metsien monimuotoisuus että vesien tila hyötyisivät. Perhonjoen ym. vesistöalueen toimenpiteet on suunniteltu ottaen huomioon koko valuma-alueen metsäpinta-ala. Toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä tehdään yleensä yksityiskohtaisempi kohdentaminen ja suunnittelu.

Metsätalouden toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Perhonjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 9.4.1e. Metsätalouden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Metsätalous, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Perhonjoelle ym. suositellut metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä kunnostusojituksissa ja tehostetusti alueilla, jossa on herkkiä vesiä tai metsätalouden vaikutus vesistöön on merkittävä. Perhonjoen ym. suunnittelualueella tämä tarkoittaa yhteensä noin 4160 hehtaaria.

Uudistushakkuiden suojakaistat: Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi kaikissa alueella tehtävissä uudistushakkuissa. Laskennallisesti määritetty suojakaistojen pinta-ala suunnittelualueella on noin 126 ha. Kaistan pinta-alan arvioinnissa leveytenä on käytetty 15 metriä. Käytännössä vesiensuojelun ja luontoarvojen kannalta olisi tärkeää käyttää vaihtelevan levyistä suojakaistaa, joka huomioi paikalliset olosuhteet kuten rantavyöhykkeen eroosioherkkyyden.

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen (hehtaaria ja kappaletta vesiensuojelurakennetta): Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi erityisesti niiden vesimuodostumien valuma-alueella, jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon tai ovat luonnontaloudellisesti merkittäviä tai joilla on jokin muu erityistarve. Toimenpidettä suositellaan toteutettavaksi vuosittain noin 830 ha ja vesienhoitokauden aikana yhteensä noin 37 kappaletta vesiensuojelurakennetta.

Metsätalouden koulutus ja neuvonta: Perhonjoen ym. alueella suositellaan, että toimenpide toteutetaan kattavasti koko alueella. Koulutusta ja neuvontaa ehdotetaan noin 49 maanomistajalle vuosittain

Taulukko 9.4.1e. Metsätalouden vesienhoitotoimenpiteet Perhonjoen ym. suunnittelualueella vuosille 2022–2027 ja toimenpiteiden kustannukset.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa	4160	ha/kausi	312 000 €	21 000 €	48 000 €
Uudistushakkuiden suojakaistat	126	ha/kausi	541 000 €	7 000 €	54 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	830	ha/v	-	7 000 €	7 000 €
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen	37	kpl vesiensuojelu-rakenne/kausi	67 000 €	-	6 000 €
Metsätalouden koulutus ja neuvonta	49	hlö/vuosi	-	9 000 €	9 000 €

 

Turvetuotanto

Perhonjoen vesistöalueella turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaisfosforikuor-mituksesta on noin 1 % ja kokonaistyppikuormituksesta noin 2 %. Perhonjoen valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelu on edistynyt toisella vesienhoitokaudella ja edustaa suurimmalta osin BAT-menetelmiä (=Best Available Technique). Turvetuotantoalueilla on kuitenkin vaihtelua jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossa ja toimivuudessa. Turvetuotannon kokonaispinta-ala Perhonjoen vesistöalueella on vähentynyt viime vuosina vanhojen alueiden poistuessa turvetuotannosta, mutta alueella on myös useita vähän aikaa sitten turvetuotantoon otettuja alueita sekä turvetuotantoon vasta tulossa olevia uusia alueita tai lisäalueita. (Perhonjoen vesistöalueella on ollut myös useita alle 10 ha:n turvetuotantoalueita, joista suurimmalla osalla turvetuotanto on päättynyt, kun vanhojen alle 10 ha:n turvetuotantoalueiden on tullut hakea ympäristölupaa 1.9.2020 mennessä.)

Turvetuotannon toimenpidemäärät ja niiden kustannukset Perhonjoen vesistöalueella vuosina 2022–2027 on esitetty taulukossa 9.4.1f. Turvetuotannon toimenpide-valikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Turvetuotanto, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Perhonjoelle suositellut turvetuotannon vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät ovat:

Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät: Vuoden 2027 loppuun mennessä kaikilla toiminnassa olevilla turve-tuotantoalueilla esitetään kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää tai kasvillisuuskenttää. Ojitettuja pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) esitetään yhteensä 748 ha ja ojittamattomia pintavalutuskenttiä (pumppaamalla ja ei pumppausta) 2073 ha. Kasvillisuuskenttiä käytetään jatkossa lähinnä turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Kasvillisuuskenttiä esitetään yhteensä 635 ha (pumppaamalla ja ei pumppausta).

Vesiensuojelun perusrakenteet: Vesiensuojelun perusrakenteita ehdotetaan yhteensä 3455 ha. Nykyisin vesiensuojelun perusrakenteet ovat käytössä kaikilla Perhonjoen turvetuotantoalueilla ja niitä edellytetään ympäristöluvissa.

Virtaaman säätö: Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Virtaaman säätöä esitetään yhteensä 3455 ha. Menetelmää suositellaan käytettäväksi erityisesti alueilla, joilla korkeusero on suuri. Virtaaman säädön merkitys korostuu suurten valumien aikana. Nykyisin virtaaman säätö on käytössä lähes kaikilla tuotantoalueilla ja sitä edellytetään ympäristöluvissa. Perhonjoen vesistöalueen turvetuotantoalueilla virtaamansäätö on käytössä lähes kaikilla turvetuotantoalueilla.

Taulukko 9.4.1f. Turvetuotannon toimenpidemäärät ja kustannukset Perhonjoen ym. suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kasvillisuuskenttä/kosteikko ei pumppausta	490	ha tuotantoaluetta	-	18 000 €	18 000 €
Kasvillisuuskenttä/kosteikko pumppaamalla	145	ha tuotantoaluetta	-	7 000 €	7 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla	687	ha tuotantoaluetta	-	34 000 €	34 000 €
Ojitettu pintavalutuskenttä ei pumppausta	61	ha tuotantoaluetta	-	1 000 €	1 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä ei pumppausta	395	ha tuotantoaluetta	-	6 000 €	6 000 €
Ojittamaton pintavalutuskenttä pumppaamalla	1678	ha tuotantoaluetta	-	84 000 €	84 000 €
Vesiensuojelun perusrakenteet	3455	ha tuotantoaluetta	-	359 000 €	359 000 €
Virtaaman säätö	3455	ha tuotantoaluetta	-	28 000 €	28 000 €

 

Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostukset

Jokien ja purojen kunnostuksessa tavoitteena on useimmiten palauttaa kaloille ja muille vesieliöille suotuisat olosuhteet virtapaikkoihin. Samoin pyritään ennallistamaan pienvesistöjä vesioloiltaan takaisin luonnonmukaisemmiksi. Joen elinympäristökunnostukset painottuvat hyvää huonommassa tilassa oleville vesistöalueille sekä vesistöalueille, joissa rakenteellisilla kunnostuksilla voidaan parantaa vesistöjen ekologista tilaa. Pääasiallisina kunnostusmenetelminä käytetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kynnysten, syvänteiden ja kiveämisen avulla, kutusoraikkojen määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä kuivilleen jääneiden uomanosien vesittämistä. Tulvasuojelluilla jokiosuuksilla käytettäviä kunnostusmenetelmiä ovat suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi ja penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantaviivasta.

Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja rankasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin vesienhoitoalueella käytettävä kunnostusmenetelmä on matalien, monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden ja vesisyvyyden lisäämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella järviä rehevöittää ravinnekuormitus, joka on peräisin pistekuormituslähteistä, valuma-alueen maankäytöstä tai järven sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityneiden järvien kunnostuksia on tarkoitus tehdä, mutta toimenpiteet pyritään yleensä aloittamaan vasta sen jälkeen, kun kunnostuksen onnistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu tai varmuudella toteutetaan muiden sektoreiden toimenpiteinä. Kunnostusmenetelminä käytetään yleisimmin vesikasvien niittoa, turvelauttojen poistamista, ruoppausta, ravintoketjukunnostusta, hapetusta, fosforin kemiallista saostamista, alusveden poistamista, vedenpinnan nostamista, tilapäistä kuivattamista ja erilaisia sedimentin kemiallisia tai muita käsittelyjä. Kunnostuksilla voidaan parantaa järvien ja jokien veden laatua ja elinympäristöjä pysyvästi vain, jos samalla huolehditaan ongelmia aiheuttavan sekä sisäisen että ulkoisen kuormituksen riittävästä vähentämisestä.

Säännöstelykäytännön kehittämisen tavoitteet voivat olla hyvin moninaisia ja samassa kohteessa voi olla useita tavoitteita. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Myös ilmastonmuutos on tuonut tullessaan tarpeita säännöstelykäytäntöjen muuttamiseen.

Perhonjoelle ym. esitellyt vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten vesienhoidon toimenpiteet ja niiden määrät on esitelty alla olevassa tekstissä sekä taulukossa 9.4.1g. Taulukossa on lisäksi toimenpiteiden kustannukset. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja kunnostusten toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.

Rehevien järvien kunnostus

Haapajärven kunnostaminen sai Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta luvan 2020. Järven monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä ja tulvasuojelua parantava kunnostushanke toteutetaan vuosina 2022–2027.  Jängänjärven suunnittelu on käynnistetty ja kunnostus toteutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Halsuanjärven, Ullavanjärven, Vähäjärven ja Kesikinjärven kunnostustarpeet selvitetään ja tarvittavat kunnostukset toteutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Lisäksi turvelauttoja poistetaan tarvittaessa tekojärviltä. Alueen tekojärvien ja keskiosan järviryhmän tarvittavat kunnostukset toteutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Perhonjoella on toteutettu viime vuosikymmeninä merkittäviä virtavesikunnostuksia.  Perhonjoen uittosäännön purkamisen velvoitteena kunnostettiin virtapaikkoja vesistöalueen keski- ja yläjuoksun vesistöissä.  Alaosalla on tehty kunnostuksia säännöstelyn velvoitteena ja kalatalouden edistämistyönä. Viimeisin merkittävä kunnostushanke on ollut keskiosan järviryhmän säännöstelyyn liittyvä rapujen elinalueiden kunnostus ja siihen liittyvä rapujen kotiutusistutus. Pienimuotoisia virtavesikunnostuksia on tehty myös Ullavanjoella ja Perhonjoen Forsbackankoskella. Köyhäjoen ja Perhonjoen pääuoman kunnostuksilla Perhon kunnan alueella parannettiin ensisijaisesti vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesimaisemaa, mutta kunnostuksilla oli myös vesien ekologista tilaa parantavia vaikutuksia.

Perhonjoen ym. suunnittelualueella on edelleen tarvetta virtavesien kunnostamiseen sekä alueen pääuomissa, Perhonjoen sivujoissa ja puroissa. Esimerkiksi Kainobäckenillä, Kiviojalla, Ullavanjokeen laskevalla Typpäluomalla sekä Patanajoen alaosalla on tarkoitus tehdä kunnostuksia lähivuosina. Virtapaikkojen kunnostusten lisäksi Perhonjoen ym. alueella on tavoitteena toteuttaa suvantoalueiden kunnostuksia, jotka esimerkiksi nahkiaiskantojen elinvoimaisuuden osalta ovat keskeisessä asemassa.

Kalankulun helpottaminen

Turvaamalla kalojen ja nahkiaisten vapaa liikkuminen Perhonjoen pääuomassa ja Halsuanjoessa lisää osaltaan alueen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa vaarantuneiden ja uhanlaisten lajien ja kantojen elinolosuhteita. Sääkskosken kalatie valmistui vuonna 2006, mutta se ei ole toiminut tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2021 valmistui kalatien lisävesitysjärjestelmä ja samalla Kaitforsin voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyä rajoitetaan kalatien toimivuuden tehostamiseksi. Pirttikosken voimalaitoksen kalatien rakentaminen on velvoitteen asettamisen osalta lupakäsittelyvaiheessa. Tavoitteena on, että Pirttikosken kalatie otetaan käyttöön vuoden 2027 loppuun mennessä. Perhonjoen pääuomassa on ennen Halsuanjoen haaraa kolme patoa, joista yksi on luvanmukaisessa käytössä. Näiden myllypatojen esteellisyys selvitetään ja toteutetaan tarvittaessa kalankulkua helpottavia toimenpiteitä vuoden 2027 loppuun mennessä. Perhonjoen Yrttikosken säännöstelypadon ohittava kalatie rakennettiin 2000-luvun alussa. Rakenteiden osalta kalatie toimii, mutta ajoittain veden määrä alueella heikentää kalatien toimivuutta. Alueen säännöstelyä tullaan kehittämään siten, että kalatie toimii suunnitellusti. Muualla vesistössä arvioidaan nousuesteiden merkitystä kalojen vaellusesteinä ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi vuoden 2027 loppuun mennessä.

Säännöstelyn kehittäminen

Patanan, Venetjoen ja Vissaveden tekojärvien säännöstelyn lupaehtoja muutettiin aluehallintoviraston vuonna 2018 antamalla päätöksellä. Uudet lupaehdot mahdollistavat tekojärvien säännöstelyn kehittämisen huomioiden virkistyskäytön ja vesienhoidon tavoitteet. Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyn lupaehtoja muutettiin aluehallintoviraston keväällä 2020 antamalla päätöksellä. Päätöksessä on huomioitu mm. alueen vesienhoidon tavoitteet suhteessa vesistön alkuperäiseen käyttöön. Säännöstelyitä voidaan kehittää jonkin verran myös nykyisten lupaehtojen rajoissa uusien hydrologisten ennustemallien käyttöönoton myötä. Säännöstelykäytäntöjen muutosten vaikutuksia seurataan. Halsuanjärvelle, Ullavanjärvelle, Vetelin Haapajärvelle ja Venetjoelle esitetään säännöstelyn kehittämistä. Vesimäärän turvaamista edistetään Venetjoen ja Patananjoen alaosan kohdalla. Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa merkittäviä tarpeita säännöstelyn kehittämiselle myös Perhonjoen vesistössä.

Muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide

Patanan, Venetjoen ja Vissaveden tekoaltaiden sekä Perhonjoen keskiosan järviryhmän tilan parantamista tuetaan alueelle tyypillisten kalojen (hauki, kuha) tuki-istutuksilla. Lisäksi Perhonjoen keskiosan ja Emmes-Storträskin tilaa pyritään parantamaan.

Taulukko 9.4.1g. Vesirakentamisen, säännöstelyn ja vesistökunnostusten ehdotetut toimenpiteet Perhonjoen ym. suunnittelualueella suunnittelukaudella 2022–2027.

Toimenpide	Määrä	Yksikkö	Investointi-kustannukset yhteensä	Käyttö-kustannukset yhteensä	Vuosi-kustannus
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	2	Rakenteiden lkm.	252 000 €	-	18 000 €
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km)	4	vesimuodostuma lkm.	25 000 €	<1 000 €	2 000 €
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)	1	vesimuodostuma lkm.	43 000 €	-	3 000 €
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide)	3	vesimuodostuma lkm.	90 000 €	2 000 €	9 000 €
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km2)	1	vesimuodostuma lkm.	50 000 €	5 000 €	9 000 €
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km2)	3	vesimuodostuma lkm.	30 000 €	-	2 000 €
Säännöstelykäytännön kehittäminen	9	vesimuodostuma lkm.	3 280 000 €	-	231 000 €
muu suoraan vesistöön kohdistuva toimenpide	6	vesimuodostuma lkm.	20 000 €	3 000 €	4 000 €

 

Teollisuus ja yritystoiminta

Esitys teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteiksi läntisellä vesienhoitoalueella kaudelle 2022–2027

Teollisuuden ja yritystoiminnan toimenpiteet käsitellään vesienhoitoaluetasolla läntisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Teollisuuden toimenpidevalikoima ja perustelut toimenpiteille on esitetty oppaassa: Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus, vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027, sekä vesienhoitosuunnitelman 2. osassa.