10.1 Johdanto
Kolmen maakunnan vesistöt
Tämä päivitetty Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien vesistöalueen toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2027 asti. Päivityksen yhteydessä on tehty väliarvio vesien tilasta ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Alkuperäinen tavoite, vähintään hyvä vesien tila, piti saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Joidenkin vesien kohdalla on ollut mahdotonta saavuttaa vaadittavia tavoitteita esimerkiksi luonnonolojen vuoksi tai taloudellisista syistä. Tällöin niiden tavoittamiseen tarvitaan lisäaikaa. Tämä toimenpideohjelma sisältää yhteisen näkemyksen vesistöalueen vesiensuojelun ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Vesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet esitellään luvussa 10.4.
Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien valuma-alue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella ja kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (ns. läntinen vesienhoitoalue). Vesienhoidon toimenpidesuunnittelua varten on vesistöalueelta rajattu pintavesimuodostumiksi 28 jokimuodostumaa ja 22 järvimuodostumaa. Vesien luokittelua ja ominaisuuspiirteiden arviointia varten pintavesimuodostumat on edelleen tyypitelty mm. järven pinta-alan/joen valuma-alueen pinta-alan sekä valuma-alueen ominaisuuksien perusteella.
Luodonjärvi ja Öjanjärvi rakennettiin 1960-luvulla merenlahdista patoamalla Pietarsaaren sekä Kokkolan teollisuuslaitosten makean veden tarpeisiin. Luodon-Öjanjärvi-nimeä käytetään koska järvet ovat kanavayhteydessä toisiinsa. Luodon-Öjanjärveen laskee neljä jokea, jotka ovat Purmonjoki, Kovjoki, Ähtävänjoki ja Kruunupyynjoki. Purmonjoen vesistöalue on liitetty Ähtävänjoen vesistöalueeseen. Luodon-Öjanjärven ohella alueen suurimmat järvet ovat Evijärvi, Lappajärvi ja Alajärvi. Vesistöalueen pinta-ala on kaikkiaan 4236 km2.
Miten suunnittelualueen vesistöt voivat?
Toimenpideohjelma on laadittu alueellisena yhteistyönä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valmistellut esitykset, joita on käsitelty Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunnan työryhmässä ja neuvottelukunnassa, sekä alueellisessa vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmässä.
Jokimuodostumista Ähtävänjoen alaosa, Ähtävänjoki, Välijoki ja Kurejoki on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi. Luodonjärvi ja Öjanjärvi on nimitetty keinotekoisiksi. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen virtavesistä Kirsinpäkki, Bäckbybäcken, Raisjoki ja Särsbäcken on arvioitu ekologiselta tilaltaan huonoiksi ja muut virtavedet sekä valuma-alueen järvimuodostumat pääosin tyydyttäväksi ja välttäväksi. Viisi jokimuodostumaa ja kolme järveä on luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Yhtä järveä ei puuttuvan tiedon vuoksi ole luokiteltu. Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi
Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen jokimuodostumat ovat pääosin hyvää huonommassa tilassa tai niiden hyvä tila on uhattuna. Järvistä pääosa on tyydyttävässä tilassa ja hyvässäkin tilassa olevat vesimuodostumat edellyttävät tilan turvaamista. Jokivesien vesimuodostumien tilaa heikentävät erityisesti ravinnekuormitus, happamien sulfaattimaiden kuivatuksesta tuleva happamuus- ja metallikuormitus sekä vesistössä tehdyt hydro-morfologiset muutokset.
Happamista sulfaattimaista ja niiden ojituksista johtuva happamuus ja korkeat metallipitoisuudet aiheuttavat merkittäviä haittoja kaikkien Luodon-Öjanjärveen laskevien jokien alajuoksuilla ja itse järvessä. Alueella on esiintynyt 2000-luvulla laajamittaisia kalakuolemia. Vedet ovat yleisesti tummia ja ravinteikkaita. Rehevöityminen johtuu pääosin maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Lappajärveä kuormittaa myös merkittävä sisäinen kuormitus. Latvavesistöissä metsätalous ja turvetuotanto aiheuttavat humus- ja kiintoainekuormitusta ja äärevöittävät virtaamia. Koko valuma-alueella on turkiseläintuotannon keskittymiä ja varsinkin yläosilla turvetuotantoa. Rakenteellisia muutoksia kuten perkauksia, pengerryksiä ja patoja, on tehty kaikilla valuma-alueilla mm. kuivatuksen, tulvasuojelun ja voimatalouden tarpeisiin. Luodon-Öjanjärveen kalat pääsevät nousemaan kolmen kalatien kautta, mutta vaellusesteitä on kaikissa jokiuomissa, eniten kuitenkin Ähtävänjoessa, jossa on toiminnassa kaikkiaan yhdeksän voimalaitosta. Voimakkaimmin säännösteltyjä osuuksia ovat Välijoki ja Kurejoki, joista molemmista merkittävät osuudet ovat lyhytaikaissäännösteltyjä. Alajärven, Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn vaikutukset ovat näkyvissä koko Ähtävänjoessa.
Ähtävänjoki on Pietarsaaren kaupungin vedenhankintavesistö ja tämä lisää veden ekologisen ja kemiallisen tilan parantamisen tarvetta. Luodonjärvi ja Öjanjärvi ovat Kokkolan ja Pietarsaaren suurteollisuuden raakaveden lähteitä. Lisäksi Öjanjärvi on Kokkolan kaupungin varavesilähde. Ähtävänjoki on myös Natura-vesistö alueella esiintyvän jokihelmisimpukan vuoksi ja tämäkin antaa erityistavoitteita vesienhoitoon. Valuma-alueella on useita vesistöjä kuormittavia kunnallisia jätevedenpuhdistamoita.
Miten hyvä tila voidaan saavuttaa?
Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien valuma-alueella vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuuden alentamista sekä etenkin latvajärvillä orgaanisen kuormituksen tuntuvaa vähentämistä. Umpeenkasvusta kärsivillä järvillä kyseeseen tulevat myös monitavoitteiset kunnostukset. Happamuudesta kärsivien jokien happamuuspiikkejä tulee lieventää ja samalla pienentää vesistön korkeita metallipitoisuuksia niin, että kalakuolemia ei enää esiinny ja, että kalasto saadaan palautumaan niihin vesistönosiin, jossa se on happamuuden vuoksi hävinnyt tai taantunut. Vaelluskalojen (siian, meritaimenen) ja nahkiaisen liikkuminen tulee olla mahdollista Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen pääuomassa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Lappajärvestä nousevien kalojen nousu- ja poikastuotantomahdollisuuksia on parannettava, lisäksi myös pienemmissä joissa vaellus- tai paikalliskalakantojen elinmahdollisuuksia on parannettava. Jokihelmisimpukan elinoloja ja lisääntymismahdollisuudet on turvattava Ähtävänjoessa. Luonnontilaisten tai sen kaltaisten uomien ja niiden rantavyöhykkeiden säästämistä ja niiden tilan parantamista siellä, missä se on mahdollista, tulee edistää. Jokiekosysteemin toimivuuden ja monimuotoisuuden ml. rantavyöhyke turvaaminen ja parantaminen on vesienhoidon tavoitteiden kannalta tärkeää. Lappajärven kalastoa tulee hoitaa ekologisesti ja kalataloudellisesti kestävästi. Myös muiden järvien kalaston rakennetta tulee tervehdyttää.
Orgaanista kiintoaine- ja humuskuormitusta tulee vähentää etenkin valuma-alueen latvoilla. Kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät ympäristönlaatunormin kaukokulkeuman ja valuma-alueen ominaisuuksien perusteella tehdyn riskiarvon perusteella useissa alueen vesimuodostumissa. Pitoisuuksien tarkkailua on jatkettava. Ähtävänjoen veden käyttö asutuksen raakavetenä tulee turvata kaikissa oloissa.
Miten toimenpiteet vaikuttavat?
Ekologisen tila-arvion perusteella Luodon-Öjanjärven vesistöalueella on nykyisin 5 hyvässä tilassa olevaa jokea ja 2 järveä. Edellä mainitut ovat Kuninkaanjoki, Vimpelinjoki, Levijoki, Orasenjoki ja Poikkijoki sekä Kaartunen ja Ojajärvi. Esitettävät toimenpiteet tähtäävät hyvän tilan säilyttämiseen. Neljässä suunnittelualueen jokivesimuodostumissa tapahtui 2. ja 3. suunnittelukauden välillä ekologisen luokan muutos: Kovjoella sekä Paaluomassa tila parani ja Vieresjoella sekä Huvudsjöbäckenillä tilaluokka heikkeni. Muutosten taustalla olivat happamuustilanteen vaihtelevuus, ravinnepitoisuudet ja pohjalevät.
Edelliseen suunnittelukauteen verrattuna happamuushaitat havaittiin selvästi lievemmiksi useissa joissa. Muutoin jokien kohdalla muutokset jäivät vähäisiksi tai sattumanvaraisiksi. Pääosin muutokset tapahtuivat tilaluokkarajojen sisällä tai eivät vaikuttaneet kokonaisluokitukseen. Vesien ruskettumiskehityksen havaittiin kuitenkin jatkuneen varsin yleisesti. Kalastossa ja pohjaeläimistössä näkyi parantumista. Ähtävänjoen ja Välijoen fosforipitoisuudet kasvoivat ja vesi tummui. Vimpelinjoen, Poikkijoen, Lohijoen ja Levijoen ravinnepitoisuudet pienenivät, mutta vesi tummui näissäkin. Kruunupyynjoen ja Purmonjoen ravinnepitoisuudet kasvoivat selvästi, mutta Norijoen laskivat.
Alajärven tila parani tyydyttävään ekologiseen tilaan ja positiivinen kehitys on jatkunut jo 1. hoitokaudelta lähtien. Lappajärven ja Evijärven tila pysyi ennallaan kuten myös Luodonjärven, vaikka siellä moni laatutekijä heikkeni, pysyi tilaluokka kuitenkin ennallaan. Räyringinjärven tilan heikentyminen oli myös selvää ja ilmeisesti kuormituksen kasvusta johtuvaa. Muutoin muutokset järvien ravinne- tai klorofyllipitoisuuksissa olivat melko vähäisiä, niiden nousu oli kuitenkin yleisempää kuin lasku. Vain muutama alueen järvi on hyvässä tilassa tai lähellä sitä. Näissä järvissä hyvän ekologisen tilan ylläpitäminen tai parantaminen edellyttää, ettei kuormitusta tai muita tilaa heikentäviä toimia lisätä. Tilaa on myös tarkkailtava, sillä tila voi olla uhattuna
Luodon-Öjanjärven valuma-alueen vesimuodostumien rakenteellista tilaa voidaan parantaa nyt esitetyillä toimenpiteillä. Suunnittelukauden aikana on tarkoitus toteuttaa kalatiet Ähtävänjoen pääuomassa alempien voimalaitosten ohi ja mahdollistaa kalojen kulku Kruunupyynjoessa Teerijärvelle asti.
Toimenpiteet parantavat myös vaarantuneiden ja uhanlaisten lajien sekä kantojen elinolosuhteita sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ähtävänjoen NATURA-arvot (jokihelmisimpukka) ovat riippuvaisia veden tilasta.
Ehdotetuilla toimenpiteillä hoitokaudelle 2022–2027 saadaan vesistöjen ekologista tilaa parannettua. Runsaan ravinnekuormituksen, maaperän happamuusominaisuuden ja rakenteellisten muutosten edellyttämän ajan takia luonnonolosuhteet on arvioitu ylivoimaisiksi 12 jokivesimuodostumassa suunnittelualueella. Tämän takia tarvitaan jatkoaikaa vuoden 2027 jälkeen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Jatkoaikaa edellyttäviä jokimuodostumia ovat Kovjoki, Purmonjoki, Bäckbybäcken, Nådjärvbäcken, Narsbäcken, Särsbäcken, Raisjoki, Kirsinpäkki, Paaluoma, Kaartusenpuro, Dalaisbäcken ja Varisjoki. Lisäksi seitsemässätoista vesimuodostumassa tarvitaan aikaa vuoden 2027 loppuun asti hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle.
