-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
13.2.3 Vesien kemiallinen tila
Kaikki alueen vedet ovat hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa PBDE-aineiden vuoksi. Suunnittelualueen vesistöjen valuma-alueet ovat turvevaltaisia ja vesistöt humuspitoisia, mikä lisää kalojen elohopeapitoisuutta. Kalaelohopean kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa on viisi muodostumaa. Kolmessa vesimuodostumassa pitoisuus alittaa rajat mittausten perusteella. Näistä Kivi- ja Levalammen tekojärvessä ahvenen elohopeapitoisuus on laskenut alle ympäristölaatunormin rajan. Pitoisuuksien hitaasti laskeva kehitys on tyypillistä vanheneville tekojärville, joissa pitoisuudet historiasta johtuen ovat tyypillisesti korkeat.
Happamien sulfaattimaiden kuivatuksen aiheuttaman nikkeli- ja kadmiumkuormituksen vuoksi huonossa kemiallisessa tilassa on Molnåbäcken (taulukko 13.2.3). Myös voimakkaista happamuushaitoista kärsivässä Kyläjoessa arvioidaan nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksien ylittävän ympäristölaatunormien rajat. Sen sijaan Närpiönjoen alaosan kadmium- ja nikkelipitoisuudet ovat lievemmän happamuusjakson vuoksi laskeneet alle laatunormien rajan ja ovat nyt silmällä pidettävän korkeita. Myös alapuolisen Västerfjärdenin kemiallisen tilan on arvioitu parantuneen johtuen Närpiönjoen parantuneen happamuustilanteen myötä laskeneista metallipitoisuuksista. Kemialliseen tilaan muutokset eivät vaikuttaneet, koska kaikki muodostumat luokittuvat hyvää huonommiksi PBDE-yhdisteiden vuoksi.
Taulukko 13.2.3. Närpiönjoen suunnittelualueen pintavedet, joiden kemiallinen tila on mittausten perusteella hyvää huonompi, vesimuodostuman tilaa heikentävät aineet ja niiden pitoisuudet (suluissa on esitetty pitoisuuden raja-arvo) sekä pääasiallinen syy ylitykseen. Mukana ei ole kaukokulkeutumasta aiheutuneita elohopeaylityksiä.
Nimi |
TPO-alue |
Pääasiallinen tilaa heikentävä aine |
Tilaa heikentävän aineen pitoisuus (raja-arvo) |
Pääasiallinen syy aineen ylitykseen |
Molnåbäcken |
Närpiönjoki |
Kadmium (Cd), Nikkeli (Ni) |
0,13 µg/l (0,1 µg/l), 4,1 µg/l (4 µg/l) |
maankuivatus happamilla sulfaattimailla |