13.2.2 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tila

Närpiönjoen vesistöalueella on yksi voimakkaasti muutetuksi nimetty joki, kaksi tekojärveä sekä yksi voimakkaasti muutetuksi nimetty järvi.

Närpiönjoen yläosan ekologinen potentiaali on tyydyttävä sekä veden laadun että mahdollisten toimenpiteiden kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on arvioitu koskien ja kutualueiden kunnostus, kahden kalatien rakentaminen sekä arvokalaistutukset kunnostusten jälkeen. 

Närpiönjoen vesistöalue on erittäin vähäjärvinen. Järvet kuuluvat runsashumuksisiin tai mataliin runsashumuksisiin järviin. Suurin näistä on vesistön latvoilla oleva Kivi- ja Levalammen tekojärvi (622 ha), joka on perustettu v. 1965 ja laajennettu v. 1980 tulvasuojelun ja Kaskisten teollisuuden vedenoton tarpeisiin. Tekojärveen johdetaan vesi pääosin Lintuluomankanavaa pitkin, joka kerää vetensä varsin laajalta alueelta. Valuma-alueelle sijoittuu maa- ja metsätaloutta, ojitettua ja ojittamatonta suota sekä muun muassa turvetuotantoalueita. Kokonaisuudessaan ravinnekuormitus on kuitenkin varsin vähäistä. Talviaikaisten tulosten perusteella vesi on hyvin tummaa, varsin hapanta, mutta vähäravinteista. Matalalle ja säännöstellylle tekojärvelle tyypillisesti hapen puutetta esiintyy talvisin yleisesti. Kivi- ja Levalammen tekojärven ekologinen potentiaali on tyydyttävä sekä veden laadun että mahdollisten toimenpiteiden kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on ehdotettu vedenpinnan korkeuden ja sen vaihtelun muuttaminen luonnonmukaisemmaksi sekä altaan tulovirtaaman vähentämistä. Säläisjärvi on pieni (53 ha) virkistyskäytön tarpeisiin rakennettu järvi Jurvassa. Talviaikaisten vedenlaatutulosten perusteella vesi on ruskeaa, mutta vähäravinteista. Säläisjärven ekologinen potentiaali on hyvä. Ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on ehdotettu tulovirtaaman lisäystä. Västerfjärden on Närpiönjoen suulla oleva tiepenkereellä vuonna 1971 padottu merenlahti (252 ha). Järvi on Kivi- ja Levalammen tavoin perustettu teollisuuden vedentarpeita varten. Jokeen kohdistuu koko suuren Närpiönjoen valuma-alueen kuormitus. Pienen tilavuutensa vuoksi järvi on läpivirtaustyyppinen ja sen vedenlaatu heijastelee Närpiönjoen vedenlaatua. Merkittävimpiä vedenlaatuongelmia onkin rehevyyden ohella happamuus. Järven padossa on kalatie. Västerfjärdenin ekologinen potentiaali on välttävä veden laadun ja tyydyttävä mahdollisten toimenpiteiden kautta arvioituna. Ekologista potentiaalia parantaviksi toimenpiteiksi on ehdotettu kalatien rakentamista sekä vedenpinnan korkeuden ja sen vaihtelun muuttaminen luonnonmukaisemmaksi. 

Arvio: Hyvä ekologinen potentiaali Säläisjärvi, tyydyttävä Närpiönjoen yläosa ja Kivi- ja Levalampi sekä välttävä Västerfjärden (kuva 13.2.1).