-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
3 Vesien tilaa vaarantava ja heikentävä toiminta
Merkittävimmät maankäyttömuodot Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella ovat maatalous ja metsätalous (kuva 3). Jokilaaksojen alaosat ovat maatalousvaltaisia, kun taas vesistöalueiden latvoilla metsätalous on merkittävin maankäyttömuoto. Myös turvetuotantoalueet sijaitsevat pääosin valuma-alueiden latvoilla. Asutus ja teollisuus keskittyy suurimpien jokien varsille ja toisaalta rannikolle. Happamia sulfaattimaita esiintyy pääasiassa 80 m korkeuskäyrän alapuolisilla alueilla.
Kuva 3. Etelä-Pohjanmaan vesienhoidon suunnittelualueen maankäyttö.