14.1.2 Isojoen tulvien vähentämiseen liittyvät suunnitelmat

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella sijaitseva Lapväärtti on yksi Suomen 22 merkittävästä tulvariskialueesta. Lapväärtin-Isojoella on ollut vesistöstä aiheutuvia tulvia useina vuosina. Harvinaisen laajoja tulvia on ollut ainakin keväällä 1965, 1984 ja 2013 sekä syksyllä 2012. Lapväärtin taajaman ja suiston alueelta on kuitenkin tiedossa tulvavahinkoja jo 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Erityisesti tulvista on aiheutunut haittaa Lapväärtin taajamalle ja maanviljelykselle, koska veden luontaisia leviämisalueita on muutettu viljelysalueiksi esimerkiksi Lapväärtin suistossa. Kärjenjoen alueella maanviljelysalueiden tulvahaittoja on lisännyt järvien kuivattaminen viljelyalueiksi. Suurin mitattu kevätaikainen virtaama Lapväärtin-Isojoella vuoden 1980 jälkeen on ollut 174 m³/s vuonna 2013. Suurin mitattu virtaama 194 m³/s mitattiin vuoden 2012 tulvan aikana.

Lapväärtin-Isojoen uomaa ja sivu-uomia on perattu lähes 30 kertaa. Tiedossa on, että jo 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa aloitettiin ensimmäinen laajamittaisempi suunnittelu koko Lapväärtin-Isojoen uoman (jokisuisto–Polvenkoski) perkaamiseksi. Perkaukset Isojoella toteutettiin 1920-luvun alkupuolella ja ne jäivät alkuperäistä suunnitelmaa suppeammiksi, koska perkauksilla ei arvioitu olevan suurta merkitystä tulvavahinkojen vähentämiseksi alueella. Lapväärtinjoen alaosaa (Perus-Lapväärtinjoen suisto) perattiin vuosina 1924–1926. Perkauksilla ja uoman leventämisellä (suistossa) pyrittiin vähentämään erityisesti jääpatojen muodostumista sekä veden leviämistä matalille viljelyalueille. Tulvasuojelun tarpeita varten Siironjoki (Kärjenjoki) perattiin 1950-luvulla. (Lipkin & Setälä 1989). Lapväärtinjoen alaosan järjestelyä varten järjestely-yhtiö sai vuonna 1965 luvan rakentaa kaksi pengerrysaluetta ja perata joen alaosaa. Hanke toteutettiin 1970-luvulla. Penkereiden pituus on yhteensä noin 8,5 km ja ne suojaavat tulvavedeltä yli 600 ha:n alueen. Suunnitelmaan (1963) kuului myös kolmen tulvakynnyksen rakentaminen pohjoiselle pengerrysalueelle, joita ei kuitenkaan rakennettu tavoitekorkeuteen. Norrfjärdenin pengerrysalueen kuivatus hoidetaan pumppaamalla ja muiden pengerrysalueiden kuivatus ojitusjärjestelmillä.

Tulvasuojeluun liittyviä hankkeita tulvariskien hallinnan ensimmäisellä suunnittelukierroksella Isojoen-Teuvanjoen suunnittelualueella ovat olleet; Lapväärtinjoen ja Tiukanjoen tulvasuojelua edistävät toimet, johon kuuluu Lapväärtin taajaman tulvapenkereiden rakentaminen, Lapväärtin-Isojoen kunnossapitoperkaus valtatien 8 alapuolella sekä hiekkasaarekkeiden poisto jokialueelta Lapväärtin taajamassa. Lisäksi muita tulvasuojeluhankkeita ovat olleet Härkmerifjärdenin kunnostus- ja tulvasuojeluhanke sekä Villamon alueen vaellusesteen poistoon, tulvasuojeluun ja kalataloudelliseen kunnostukseen tähtäävä hanke.

Lapväärtti nimettiin merkittäväksi tulvariskialueeksi tulvariskien alustavassa arvioinnissa vuonna 2018. Alueen tulvakartat valmistuivat vuonna 2014 ja niitä päivitettiin vuonna 2019. Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle laaditut tulvavaara- ja tulvariskikartat ovat nähtävissä Tulvakeskuksen, SYKEn ja ELY-keskusten tulvakarttapalvelussa osoitteessa www.ymparisto.fi/tulvakartat.

Ehdotus Lapväärtin-Isojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027 oli kuultavana 2.11.2020–14.5.2021. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman joulukuussa 2021. Suunnitelmassa esitellään tulvakartoituksen ja vahinkojen arvioinnin tulokset, alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet perusteluineen sekä viranomaisten toiminnan kuvaus tulvatilanteessa. Teoksen on tarkoitus jatkossa koordinoida koko vesistöalueen tulvariskien hallintaa.