6.5 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella suunnittelukaudella
Vesien tilaa heikentävien tekijöiden vähentämistarvetta on arvioitu erikseen vesiin kohdistuvan kuormituksen, vesistörakentamisen, vedenoton ja muiden paineiden osalta. Samalla on arvioitu heikentävän tekijän vaikutuksia vesimuodostumaan. Arviointia varten on laadittu ohje (Merkittävien paineiden arviointi, www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Merkittävät pintavesien tilaa heikentävät paineet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella löytyvät sivuston www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta.
Vesien tilaa heikentävien paineiden vähentämistarve
Edellä on tarkasteltu aiempien vesienhoitokierrosten toimenpiteiden toteutumista. Lisäksi on kuvattu yleisellä tasolla hyvää huonommassa tilassa oleviin vesimuodostumiin kohdistuvia merkittäviä paineita sekä arvioitu kuormituksen vähentämistarpeita ja hydrologis-morfologisen tilan parantamistarpeita. Tarkastelun pohjalta voidaan arvioida sektoreittain toimenpiteiden lisätarvetta kolmannella hoitokaudella (taulukko 6.5a). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella olevat pintavedet joiden tavoite tila on saavutettu, jotka ovat hyvää huonommassa tilassa tai, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä hoitokauden aikana on esitetty kuvassa 6.4.
Taulukko 6.5a. Jo toteutettujen toimenpiteiden riittävyys Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella (asteikko --, -, +/-, + ja ++) sekä toimenpiteiden lisätarve perusteluineen.
|
Sektori |
Toimen- |
Toimenpiteiden lisätarve ja perustelut |
|
Yhdyskunnat |
+ |
Typenpoiston merkityksestä tarvitaan lisätutkimuksia, joita on käynnissä. Typenpoistoa on tarpeen tehostaa alueilla, joilla typpi vaikuttaa rehevöitymiseen. Jätevesien ohijuoksutuksista sekä hulevesistä aiheutuvaa kuormitusta on tarpeen vähentää. Asutuksesta ja maankäytöstä aiheutuvat riskit pohjavesialueilla on tarpeen hallita nykyistä paremmin. Jätevesien haitallisten aineiden ja mikromuovien hallinta asettaa uusia haasteita. Jätevesilietteen hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Suositussopimuksen toteutuksella voidaan tehostaa yhdyskunnista peräisin olevan kuormituksen vähentämistä edelleen. |
|
Haja- ja loma-asutus |
- |
Vanhoja kiinteistöjä koskevat lainsäädäntömuutokset hidastavat jätevesien käsittelyyn liittyvien toimien toteutusta. Neuvonnan ja vapaaehtoisten toimien merkitys edelleen suuri. |
|
Maatalous |
-- |
Rehevöitymisen vähentäminen edellyttää maataloudesta tulevan ravinnekuormituksen merkittävää vähentämistä. Perustoimenpiteitä sekä tehokkaita täydentäviä toimenpiteitä, jotka perustuvat pääosin vapaaehtoisuuteen, tulisi toteuttaa nykyistä laajemmin ja kohdistaa paremmin. Palautuminen kuormituksen vaikutuksista on hidasta ja ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista. Riittämättömät tiedot peltoviljelyn vaikutuksista pohjaveteen rajoittavat pohjavesisuojelutoimenpiteitä. |
|
Metsätalous |
- |
Toimenpiteiden laajuus vaihtelee vuosittain eri alueilla, mikä vaikuttaa toimien vaikutuspiirissä olevien vesistöjen määrään. Metsätalouden kuormitus on tyypillistä useista pienistä lähteistä tulevaa hajakuormitusta, jonka vaikutukset kohdistuvat etupäässä latvavesiin, mutta myös rannikon läheisiin pienvesiin. Esitetyt vesiensuojelutoimet tulee ottaa kattavasti käyttöön vesistövaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi kuormitusherkimmille alueille tulee kohdentaa metsätalouden perusvesiensuojelutasoa tehokkaampia toimenpiteitä. Luonnonhoitohankerahoitusta tulee suunnata erityisesti vesiensuojelun riskikohteisiin. |
|
Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen |
+/- |
Esitettyjä toimenpiteitä tulee toteuttaa laajassa mittakaavassa. Yhteistyöverkostoja sekä kumppanuuksia vahvistetaan ja omaehtoisen kunnostuksen edellytyksiä edistetään. Valtion rahoituksen vahvistamiseksi kunnostushankkeiden rahoituspohjaa pyritään laajentamaan entisestään. Toistaiseksi voimassa olevat vanhat vesiluvat rajoittavat mahdollisuuksia nousuesteiden poistamiselle. Laajalla verkostomaisella suunnittelulla ja toteutusmallilla edistetään kunnostusten suunnittelua ja toteutusta. Kalatiestrategian toteutuksella pyritään edistämään hankkeita. |
|
Sektori |
Toimen- |
Toimenpiteiden lisätarve ja perustelut |
|
Pohjaveden suojelusuunnitelmat ja tutkimus |
+/- |
Suojelusuunnitelmille on kohtuullinen rahoitus, mutta pohjavesitutkimus on jäänyt vähälle rahoitukselle. |
|
Liikenne |
- |
Pintavesien uhkana on haitallisten aineiden leviämisen riski. Pohjavesien kloridipitoisuudet ovat nousseet riittämättömien pohjavesisuojausten vuoksi. |
|
Maa-ainesten otto |
- |
Vanhojen sorakuoppien kunnostaminen sekä nykyisten soranottoalueiden seuranta ja valvonta on puutteellista. |
|
Pilaantuneet alueet |
- |
Pohjavesiä uhkaavien pilaantuneiden maiden puhdistusten resurssit ovat riittämättömät. |
|
Teollisuus |
+ |
Teollisuuden kuormitusta pintavesiin ja pohjavesiin hallitaan ympäristölupamenettelyllä. Uusi teollisuus pyritään ohjaamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. |
|
Kalankasvatus |
+/- |
Kalankasvatus aiheuttaa tyypillisesti paikallista kuormitusta. Lupakäytäntö ohjaa toimintaa vähemmän kuormittavaan suuntaan. Taloudellisesti kannattavat kuormituksen vähentämiskeinot pienillä ja keskisuurilla laitoksilla ovat haasteelliset. Ulkomerialueen vesiviljelyn vaikutus rannikkovesiin tulee vähentää. |
|
Turvetuotanto |
+/- |
Turvetuotannolla voi olla alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Vesiensuojelu on tehostunut, mutta edelleen on vanhoja tuotantoalueita, joilla on vain perustason vesiensuojelu. Lupakäytäntö ohjaa toimintaa vähemmän kuormittavaan suuntaan. Ylivirtaamatilanteiden vesiensuojeluun tulee kiinnittää enemmän huomiota. |
|
Turkistuotanto |
+/- |
Paikallisesti turkistuotannolla on vaikutusta myös pintavesiin. Lupakäytäntö ohjaa toimintaa vähemmän kuormittavaan suuntaan. |
|
Maaperän happamuuden torjunta |
+/- |
Vesistöjen happamoitumista on kyetty estämään, sillä tieto happamista sulfaattimaista ja niiden sijainnista on lisääntynyt. Ne pystytään siten ottamaan huomioon suunnittelussa ja maankäytön ohjauksessa. Toimivia vesiensuojeluratkaisuja tulee edelleen kehittää ja saattaa käytäntöön. Täydentävät toimenpiteet parantavat tilaa jonkin verran, mutta jo kuivatetulta alunamaalta johtuva hapan kuormitus voi kestää useita vuosikymmeniä. Resursseja tai käytännön mahdollisuuksia muuttaa kuivatusta jälkeenpäin hyvin laajoilla alueilla ei ole. |
Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
Pintavesien hyvän kemiallisen tilan saavuttamiseksi happamilla sulfaattimailla sijaitsevien vesistöjen osalta on tarve vähentää kadmium- ja nikkelipitoisuuksia. Lisäksi näillä vesillä esiintyy muita metalleja kuten sinkkiä ja alumiinia. Metallipitoisuuksien vähentämistarvetta ei ole pystytty arvioimaan tarkemmin vesimuodostumakohtaisesti nykyisillä mallinnustyökaluilla. Elohopeaa kulkeutuu alueelle kaukokulkeumana, johon vaikuttaminen vesienhoitoaluekohtaisilla toimenpiteillä on vaikeaa. Kalojen elohopeapitoisuuden kehitys on kuitenkin ollut laajalti laskeva, tosin vesien humuspitoisuuden mahdollinen kasvu ilmastonmuutoksen seurauksena voi lisätä elohopean metylaatiota ja vaikuttaa siten päinvastaiseen suuntaan.
Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve on määritetty käyttäen hyväksi hydrologis-morfologisten muutosten arvioinnissa käytettyä tarkastelua ja pisteytystä. Jos tilan muutos on vähäinen tai sitä pienempi, on tavoitteena nykytilan säilyttäminen. Muussa tapauksessa tavoitteen asettamiseen vaikuttaa se, mitkä tekijät ovat muutoksen aiheuttaneet. Mikäli uomassa on esimerkiksi vaelluseste, on tavoitteena vesieliöstön vapaan liikkumisen turvaaminen. Keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesimuodostumissa ympäristötavoitteeseen vaikuttaa vesistön tärkeä käyttömuoto, jolle toimenpiteistä ei saa aiheutua merkittävää haittaa.
Keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesissä tavoitteena on hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila, joka perustuu parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelman alueella on nimetty voimakkaasti muutetuksi neljä järveä ja 14 jokea sekä keinotekoiseksi kaksi joki- ja 12 järvivesimuodostumaa. Näistä ainoastaan viiden keinotekoisiksi nimetyn järven arvioitiin olevan nykyisellään hyvässä tai erinomaisessa saavutettavissa olevassa tilassa. Vastaavasti muiden tila on hyvää saavutettavissa olevaa tilaa heikompi. Taulukossa 6.5b on yhteenveto hydrologis-morfologisista parantamistarpeista vesienhoitoalueen keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesissä. Parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa on olennaista ekologisen jatkumon aikaansaaminen. Parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa on toteutettu kaikki teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset hydrologis-morfologiset parantamistoimenpiteet.
Säännöstelyjen kehittämistarvetta ja mahdollisuutta parantaa säännösteltyjen ja rakennettujen vesien tilaa on tarpeen arvioida myös niissä vesimuodostumissa, jotka eivät ole olleet mukana jo tehdyissä kehittämisselvityksissä. Säännöstelyjen kehittäminen on myös yksi keskeinen tulvariskien hallinnan toimenpide ja tulvariskien hallinnan tavoitteet on sovitettava yhteen vesienhoidon tavoitteiden kanssa
Taulukko 6.5b. Yhteenveto hydrologis-morfologisista parantamistarpeista keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesissä (KeVoMu), jotka ovat hyvää huonommassa saavutettavissa olevassa tilassa.
|
Osa-alue |
KeVoMu-vesimuodostumat |
Parantamistarve: hydrologia |
Parantamistarve: elinympäristö |
Parantamistarve: esteettömyys |
|
Lestijoki-Pöntiönjoki (joki) |
Kinarehenoja |
x |
|
|
|
Perhojoki-Kälviänjoki (joki) |
Venetjoki, Patananjoen alaosa |
x |
|
x |
|
Perhojoki-Kälviänjoki (järvi) |
Vissaveden tekojärvi, Patanan tekojärvi, Venetjoen tekojärvi, Perhonjoen keskiosan järviryhmä |
x |
x |
|
|
Luodon-Öjanjärveen laskevat vesistöt (joki) |
Ähtävänjoki alaosa, Välijoki, Kurejoki, Ähtävänjoki |
x |
x |
x |
|
Luodon-Öjanjärveen laskevat vesistöt (järvi) |
Luodonjärvi |
x |
|
|
|
Lapuanjoki (joki) |
Nurmonjoki, Lapuanjoen alaosa, Tiisijärvi-Hirvijärvi-välioja |
x |
x |
x |
|
Lapuanjoki (järvi) |
Hirvijärven tekojärvi, Varpulan tekojärvi |
x |
x |
|
|
Kyrönjoki (joki) |
Kyrönjoen keskiosa, Kyrönjoen yläosa, Seinäjoki, Kihniänjoki |
x |
x |
x |
|
Kyrönjoki (järvi) |
Pitkämön tekojärvi, Kyrkösjärven tekojärvi |
x |
x |
|
|
Närpiönjoki (joki) |
Närpiönjoen yläosa |
|
x |
x |
|
Närpiönjoki (järvi) |
Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Västerfjärden |
x |
x |
|
