6.3 Kolmannen suunnittelukauden tavoitteet

Pintavesien tilatavoitteet määräytyvät pääosin arvioidun nykytilan suhteesta kunkin vesimuodostuman lähellä luonnontilaa arvioituun tilaan. Erinomaisessa tilassa olevien vesien tilatavoite on erinomainen ja hyvässä tilassa olevien osalta tavoite on hyvä tila. Hyvää huonommassa tilassa olevien muodostumien osalta tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen. Hyvää ja erinomaista tilaa tulee lisäksi ylläpitää, jottei niiden tila pääse huononemaan.  

Pinta- ja pohjavesien tila on hyvä, kun luokittelun mukaiset ympäristölaatunormit on saavutettu. Keinoina ovat pinta- ja pohjavesien suojeleminen, parantaminen ja ennallistaminen. Keinotekoisilla ja voimakkaasti muutetuilla vesimuodostumilla tavoitetila määritetään hyvänä tilana suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Näiden rakentamalla muutettujen vesimuodostumien tilatavoitteet voivat olla alhaisemmat kuin luonnonmukaisilla vesillä.  

Rehevyyteen liittyvissä tavoitteissa on huomioitu kunkin rannikko-, joki- tai järvityypin hyvän ja tyydyttävän luokan välinen raja-arvo. Tilatavoitteet ovat rehevyyden osalta kesä- tai vuosikeskiarvoja ja happamuuden osalta pidemmän jakson vuosiminimien keskiarvoja. Kokonaisfosforin pitoisuusvähennystavoitteet on esitetty kuvassa 6.3. Vähennystarve on suurin vesimuodostumissa, joissa fosforipitoisuus poikkeaa eniten tyyppikohtaisesti hyvän tilan rajasta. Tällaisia vesistöjä ovat etenkin voimakkaasti kuormitetut jokivesistöt sekä useat sisäsaariston vesimuodostumat. Tavoitetilaa huonompi tila voi kuitenkin johtua rehevyyden ja happamuuden lisäksi myös esimerkiksi rakenteellisista muutoksista tai humus- ja kiintoainekuormituksesta.

Ympäristötavoitteista voidaan joissakin tapauksissa poiketa. Tavoitteen saavuttamisen määräajan pidentämistarve voidaan kuitenkin todeta vasta toimenpiteiden suunnittelun ja toimenpide-ehdotusten tarkastelun jälkeen. On kuitenkin selvää, että määräaikaa joudutaan tälläkin kierroksella siirtämään useissa vesimuodostumissa. Tavoitteen saavuttamisen määräaikaa voidaan tietyin ehdoin pidentää 6 vuodella. Esimerkiksi happamista sulfaattimaista johtuva vesistöjen ekologinen ja kemiallinen huono tila edellyttää käyttökelpoisten menetelmien puutteen takia selvästi lisäaikaa. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat toisaalta myös vesistöissä näkyvän vasteen hitaus ja toisaalta käytettävissä olevat resurssit. Tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan resurssien lisäksi riittävän tehokkaita ohjauskeinoja. Siitä huolimatta, että tavoitteiden saavuttamisen arvioidaan viivästyvän, toimenpiteiden toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Ehdotetut määräaikojen pidentämiset käsitellään luvussa 19.1. Pintavesien tilan parantamisessa pyritään vaikuttamaan erityisesti rehevyyteen, happamuuteen ja vesistöjen rakenteeseen (morfologia). Rehevyyteen liittyviä parantamistarpeita on koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon alueella ja happamuuteen liittyviä tarpeita erityisesti rannikon läheisissä jokivesistöissä.

 

Kartassa on esitetty kokonaisfosforipitoisuuden vähennystarve. Pääsääntöisesti se on suurinta jokien pääuomissa ja niillä rannikkoalueilla, joille joet laskevat.

Kuva 6.3. Kokonaisfosforipitoisuuden vähennystarve pintavesimuodostumissa.