-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
16.1.1 Ähtärin ja Pihlajaveden reittien neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset
Ähtärin Vähä-Haapajärvellä tehtiin kunnostustoimenpiteinä hoitokalastusta ja vesikasvien niittoa, sekä ruoppausta vuosina 2018–2020, ja rakennettiin kaksi kosteikkoa vuonna 2020. Ähtärinjärvellä vesistökunnostus alkoi vuonna 2019 kosteikon rakentamisella Itä-Ähtäriin ja kosteikkojen tekemistä jatkettiin vuonna 2020. Myös Ähtärinjärven kuormitus- ja kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 2020. Suunnitelmassa esitellään yli 200 erilaista vesiensuojelurakennetta Ähtärinjärven valuma-alueelle. Suunnitelman tekoa ovat rahoittaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, sekä Yhteinen Ähtärinjärvi ry. Yhteinen Ähtärinjärvi ry on perustettu vesienhoidon toisen suunnittelukauden aikana (2016–2021). Yhdistyksen tavoitteena on toimia yhteisen Ähtärinjärven hyväksi, jotta järven virkistysarvo säilyy myös tuleville sukupolville. Yhteinen Ähtärinjärvi ry on ollut mukana rahoittamassa Ähtärinjärven valuma-alueelle vuosina 2019–2020 rakennettuja kosteikkoja. Myös Niemisvesi-Pemun kunnostussuunnitelmaa tehtiin vuosina 2020–2021. Suunnitelman tavoitteena on palauttaa Niemisveden ja Pemun alimmat vedenkorkeudet entiseen tilaan niin, että myös Niemisjoen virtaamia voidaan lisätä kuivina aikoina. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien neuvottelukunta ei kokoontunut toisella vesienhoitokaudella.
Ähtärin ja Pihlajaveden reittien neuvottelukunnan toimintaa onkin tarkoitus aktivoida kolmannella vesienhoitokaudella (2022–2027).
