-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
17.2.10 Yhdyskunnat ja haja-asutus
Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa yhdyskuntien pohjavedelle aiheuttamaan riskiin. Pohjaveden pilaantumisriski ei lisäänny, mikäli pohjavesialueille ei sijoiteta riskialttiita toimintoja. Tärkeää on myös huolehtia pohjaveden muodostumisesta välttämällä laajojen alueiden päällystämistä ja puhtaiden valumavesien johtamista pois pohjavesialueelta.
Pohjalaismaakuntien alueella on useita pohjavesialueelle sijoittuvia taajamia (esim. Kauhavan Alahärmä, Kurikan Jurva, Ilmajoen Koskenkorva ja Veteli). Lisäksi osalla pohjavesialueista on runsaasti haja-asutusta. Pohjalaismaakuntien alueella viemärilaitoksiin on liittynyt vain 67 prosenttia alueen asukkaista, ja viemärilaitosten ulkopuolella on arviolta 144 000 asukasta. Lisäksi osa viemärijärjestelmistä ja kiinteistökohtaisista jätevesien käsittelyjärjestelmistä on huonokuntoisia, jolloin ne voivat aiheuttaa merkittävän riskin pohjavedelle. Haja-asutuksen jätevesien pohjavedelle aiheuttama riski on kuitenkin merkittävästi pienentynyt edellisiin suunnittelukausiin verrattuna, koska pohjavesialueille ja vesistöjen ranta-alueille sijoittuvilla kiinteistöillä jätevesien käsittelyn siirtymäaika päättyi 31.10.2019.
Aiempien suunnittelukausien aikana viemäröintiä on perusparannettu ja laajennettu useissa pohjavesialueilla sijaitsevissa taajamissa. Pohjavesialueille on rakennettu maalämpöjärjestelmiä, mutta viime vuosina lupa- ja oikeuskäytäntö on tiukentunut siten, että uusia energiakaivoja ei enää yleensä ole mahdollista sijoittaa pohjavesialueille. Myös uusien öljysäiliöiden sijoittaminen pohjavesialueelle on harvinaista, koska öljyn käyttö lämmityksessä on vähentynyt.
Kolmannelle suunnittelukaudelle pohjalaismaakuntien pohjavesialueilla ei esitetä yhdyskuntia ja haja-asutusta koskevia toimenpiteitä. Suunnittelukaudella pohjaveden tilaa parannetaan ohjauksen ja valvonnan avulla. Jätevesivuotojen ehkäisemiseksi viemärit, jätevedenpumppaamot ja muut jätevesijärjestelmät pidetään kunnossa. Maankäytön suunnittelulla vältetään riskitoimintojen sijoittuminen pohjavesialueelle ja varmistetaan pohjaveden muodostuminen myös taajama-alueilla.