17.2.6 Pilaantuneet maa-alueet

Pilaantuneen kohteen kunnostamisesta käytetään jatkossa termiä puhdistaminen, ja on syytä korostaa, että tarvittaessa maaperän lisäksi puhdistetaan myös pohjavettä. Toimenpide ”pilaantuneen maa-aluekohteen/pohjaveden riskinarviointi, puhdistussuunnittelu ja puhdistaminen” kohdistetaan maaperän tilan tietojärjestelmässä statuksella ”arvioitava tai puhdistettava” oleville kohteille. Toimenpidettä voidaan esittää myös sellaisille kohteille, jotka eivät vielä sisälly tietojärjestelmään. Uutena toimenpiteenä voidaan esittää historiaselvitystä alueella sijainneista pilaavista toimista pilaantumislähteiden selvittämiseksi sellaisissa tapauksissa, joissa pilaantumisen alkuperä on toistaiseksi tuntematon.

Maaperän tilan tietojärjestelmässä hallitaan mahdollisesti pilaantuneita, pilaantuneiksi todettuja sekä puhdistettuja kohteita. Valtion toteuttamaa pilaantuneiden maa-alueiden tutkimusohjelmaa (Maaperä kuntoon -ohjelma) varten tietojärjestelmän kohteet priorisoidaan pisteytysmallilla (TUOPPI). Malli painottaa tärkeillä pohjavesialueilla olevia kohteita. Tutkimusohjelmaan pääsyn valintakriteerinä on myös, että puhdistamisen vastuutahoa ei ole tiedossa tai vastuut ovat kohtuuttomia nykyiselle kiinteistön haltijalle. Alueella havaitut päästöt nostavat kohteen tutkimusten kiireellisyyttä. Valtion kunnostusohjelman kohteiden valintaa ja kunnostusjärjestystä varten on kehitetty pisteytysmalli (KUPPI), jonka toinen kehitysversio on testausvaiheessa. Mallissa huomioidaan alueelta löytyneiden haitta-aineiden pitoisuustaso ja ominaisuudet sekä arvioidaan riskit kulkeutumiselle, terveydelle ja ympäristölle.

Ympäristönsuojelulain (YSL 133 §) mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden (pilaantunut alue) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan ja jos pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää alueen tila sitä hankkiessaan, on alueen haltijan puhdistettava alueen maaperä siltä osin kuin se ei ole ilmeisen kohtuutonta. Alueen haltija vastaa samoin edellytyksin myös pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta, jos pilaantuminen on johtunut kyseisen alueen maaperän pilaantumisesta. Jollei pilaantuneen alueen haltijaa voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, kunnan on selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja puhdistettava maaperä.

Öljyllä pilaantuneille kohteille voi nykyään hakea yleistä pilaantuneiden alueiden selvittämiseen ja puhdistamiseen tarkoitettua valtionavustusta. Aiemmin näille kohteille oli erillishankkeet JASKA ja ESKO, joihin ei kuitenkaan oteta enää 31.12.2020 jälkeen uusia hakemuksia.

Kolmannelle suunnittelukaudelle pohjalaismaakuntien pohjavesialueilla esitetään selvitettäväksi pilaantuneisuutta kahdeksalla kohteella viidellä pohjavesialueella. Historiaselvitystä esitetään tehtäväksi yhdellä pohjavesialueella. Pilaantuneen kohteen riskinarviointia, puhdistussuunnittelua ja puhdistamista esitetään kolmelle kohteelle kolmella pohjavesialueella (taulukko 17.2.6). 

Taulukko 17.2.6. Esitetyt toimenpiteet pilaantuneille kohteille.