-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
17.2.2 Liikenne
Maankäytön suunnittelulla ja toimintojen ympäristöluvilla voidaan vaikuttaa liikenteen pohjavedelle aiheuttamaan riskiin. Pohjavesien pilaantumisriski ei lisäänny nykyisestä, mikäli uudet liikenneväylät ja -alueet sijoitetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Tie- ja ratahankkeet eivät tarvitse ympäristölupaa, mutta saattavat tarvita vesilain mukaisen luvan ja niiden ympäristövaikutukset tulee tietyissä tapauksissa arvioida. Lentokenttien vesiensuojelu käsitellään ympäristöluvissa.
Teiden talvisuolausta pyritään vähentämään pohjavesialueilla vaarantamatta kuitenkaan liikenneturvallisuutta. Tielinjauksen suunnittelussa uudet vilkasliikenteiset suolattavat tiet pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Jos pohjavesialueelle rakennetaan teitä, rakennetaan tieluiskiin pohjavesisuojaukset tai siirrytään mahdollisesti normaaliin tiesuolaan verrattuna ympäristölle haitattomampien liukkaudentorjunta-aineiden käyttöön. Pohjavesisuojauksia rakennetaan myös perusparannushankkeiden yhteydessä tai erikseen riskialttiimmille pohjavesialueille. Lisäksi seurataan ja korjataan huonosti toimivia tai vaurioituneita suojauksia. ELY-keskusten L-vastuualueet seuraavat tietyillä pohjavesialueilla tiesuolauksen vaikutuksia pohjaveteen ja pohjavesisuojausten toimivuutta. Vaaralliset aineet pyritään mahdollisuuksien mukaan kuljettamaan pohjavesialueiden ulkopuolisilla tai suojatuilla tieosuuksilla.
Uusia ratalinjoja tai ratapihoja ei lähtökohtaisesti sijoiteta pohjavesialueille. Mikäli pohjavesialueille poikkeuksellisesti sijoitetaan uusia ratalinjoja tai -pihoja, tulee erityisesti ottaa huomioon pohjavesien pilaantumisriski. Uuden ratalinjan tai -pihan edellyttämät riskienhallintatoimet tulee selvittää tapauskohtaisesti.
Pohjavesialueilla sijaitsevien lentokenttien liukkaudentorjunnasta ja lentokaluston jäänestosta sekä kemikaalien ja polttonesteiden käsittelystä tai varastoinnista aiheutuvat riskit pohjavedelle minimoidaan. Tämä toteutetaan tapauskohtaisesti esimerkiksi viemäröimällä kentät pohjavesialueiden ulkopuolelle, rakentamalla pohjavesisuojauksia, käyttämällä pohjavedelle vähemmän haitallisia kemikaaleja sekä kehittämällä uusia vaihtoehtoisia työmenetelmiä ja -tapoja. Mahdolliset kemikaalipäästöt puhdistetaan ja lentokenttien pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan.
Suolattavien teiden pohjavesivaikutusten seurantaa tehdään pohjalaismaakuntien alueella 19 pohjavesialueella. Kaliumformiaatin käyttöön on siirrytty kolmella pohjavesialueilla (Ilmajoen Salonmäki ja Koskenkorva sekä Kokkolan Karhinkangas). Lisäksi yhdellä pohjavesialueella (Närpiön Källmossa) siirrytään kaliumformiaatin käyttöön kolmannen vesienhoidon suunnittelukauden aikana.
Kruunupyyn Storåsenin pohjavesialueella sijaitsevalla lentokentällä seurataan ammoniumin pitoisuuksia pohjavedessä ympäristöluvan tarkkailuohjelman mukaisesti.
Tieluiskien pohjavesisuojauksia on rakennettu pohjalaismaakuntien alueella tähän mennessä 13 pohjavesialueelle. Uusia pohjavesisuojauksia ehdotetaan rakennettavaksi Kokkolan Karhinkankaan ja Pedersören Sandåsenin pohjavesialueille yhteensä noin 3,4 km:n matkalle. Pohjavedessä on havaittu kloridipitoisuuksia ja suojaukset katsotaan tarpeellisiksi. Kaustisen Åsenin pohjavesialueelle rakennetun pohjavesisuojauksen riittävyys ja toimivuus ehdotetaan tarkistettavaksi.