8.3.1 Vesien tilan parantamistavoitteet kolmannella hoitokaudella 

Toisen suunnittelukierroksen tavoin on nytkin arvioitu hyvää huonommassa tilassa oleviin vesimuodostumiin kohdistuvat merkittävät paineet eli tilaa heikentävät tekijät, mutta lisäksi niiden aiheuttajat. Tältä pohjalta voidaan erottaa ne vesimuodostumat, joilla vesienhoidon tavoite todennäköisesti täyttyy ilman uusia toimenpiteitä, sekä ne, joilla tavoitetilan säilyttäminen tai saavuttaminen vaatii uusia toimenpiteitä. Taulukossa 8.3.1a on esitetty merkittävien paineiden kohdistuminen Lestijoen-Pöntiönjoen suunnittelualueella. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät vesimuodostumatietojärjestelmästä, joka löytyy vaikuta vesiin -sivuston kautta (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin/Vesienhoito). 

Taulukko 8.3.1a. Merkittävien paineiden kohdistuminen Lestijoen-Pöntiönjoen suunnittelualueellaluokiteltuihin vesimuodostumiin. Vesimuodostumat on jaettu järviin ja jokiin sekä ilmoitettu niiden yhteismäärä (kpl).

Erinomaisen tilan säilyttäminen on tavoitteena kolmessa (Lestijärvi, Lestijoen yläosa ja Lehtosenjärvi) ja hyvän tilan säilyttäminen viidessä vesimuodostumassa (2 järveä ja 3 jokea). Muden kohdalla tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen (Taulukko 8.3.1b).

Taulukko 8.3.1b Lestijoen - Pöntiönjoen suunnittelualueen tilatavoitteet pintavesimuodostumissa, joita on tarkasteltu toimenpideohjelmassa. Voimakkaasti muutetut vedet on arvioitu suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Taulukossa on ilmoitettu vesimuodostumien määrä kussakin tilatavoitteessa.

Lestijoen-Pöntiönjoen suunnittelualueella seuraavat joet ja järvet eivät ole hyvässä ekologisessa tilassa tai hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa: 

• Joet: Pöntiönjoki, Lohtajanjoki, Viirretijoki, Koskenkylänjoki, Härkäoja, Kivioja, Mato-oja, Salinoja, Sarkoja, Ypyänoja ja Pappilanpuro

• Voimakkaasti muutetut vesistöt: Kinarehenoja

Lisäksi Lestijärven erinomaisen ja Lestijoen keski- ja alaosan sekä Lehtosenjoen ja Kirkkojärven hyvän tilan voidaan katsoa olevan riskissä huonontua. 

Rehevyys ja kiintoainekuormitus heikentävät varsinkin rannikon jokien, Lestijoen keski- ja alaosan sekä Lestijokeen laskevien pienten jokien ja purojen tilaa. Maaperän happamuus heikentää etenkin rannikon pienten ja keskisuurten jokien sekä ajoittain myös Lestijoen alaosan tilaa. Lisäksi perkaukset, rantavyöhykkeen muokkaus, vaellusesteet ja monet muutkin rakenteelliset seikat vaikuttavat useiden vesimuodostumien tilaan. Jokien yläosilla metsätalous ja ojitukset ovat vaikuttaneet heikentävästi vesien tilaan. Alueen tunnusomainen kuormittaja on myös turkistalous. 

Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Lestijoen-Pöntiönjoen alueella seuraavaa:

• Vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuus tulee saada selkeästi alemmaksi.

• Happamuudesta kärsivien jokien happamuuspiikkejä tulee lieventää ja samalla pienentää vesistön korkeita metallipitoisuuksia niin, että kalakuolemia ei enää esiinny ja, että kalasto saadaan palautumaan niihin vesistönosiin, joissa se on happamuuden vuoksi hävinnyt tai taantunut.

• Vaelluskalojen (siian, meritaimenen, ja nahkiaisen) liikkuminen tulee olla mahdollista koko Lestijoen vesistöalueella ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita.

• Vesistöjen rapukantojen elinmahdollisuuksia on parannettava.

• Luonnontilaiset tai sen kaltaiset uomat rantavyöhykkeineen tulee säästää ja niiden tilaa tulee parantaa siellä, missä se on mahdollista.

• Jokiekosysteemin toimivuutta ja monimuotoisuutta ml. rantavyöhyke tulee turvata ja parantaa etenkin keskisuurten ja pienten jokien tilan parantamisessa

• Orgaanista kiintoaine- ja humuskuormitusta tulee vähentää etenkin valuma-alueen latvoilla ja vesien väriarvojen kasvu tulee pysäyttää

• Lestijoen vesienhoidossa huomioidaan joen kuuluminen Natura 2000 suojeluohjelmaan. Joen luontoarvot edellyttävät erityisesti alueen kiintoainekuormituksen vähentämistä koko vesistöalueella.

• Lestijärven kalastoa tulee hoitaa ekologisesti ja kalataloudellisesti kestävästi.

• Kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät ympäristönlaatunormin kaukokulkeuman ja valuma-alueen ominaisuuksien perusteella tehdyn riskiarvon perusteella useissa alueen vesimuodostumissa. Pitoisuuksien tarkkailua on jatkettava.

Jokien tilatavoitteet

Lestijoella ja Lehtosenjoella tavoitteena on hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitäminen. Näillä vesistöillä tilan parantaminen tai ylläpitäminen edellyttää, ettei kuormitusta tai muita tilaa heikentäviä toimia lisätä. Näissä joissa kuormitus on suhteellisen vähäistä ja uoma sekä rantavyöhyke ovat melko luonnontilaisia. Joet ovat saattaneet kuitenkin kärsiä esimerkiksi valuma-alueen ojitusten aiheuttamisesta hiekoittumisesta, humuskuormituksesta tai vanhoista perkauksista, minkä vuoksi kunnostuksille saattaa olla tarvetta. Lestijoen alaosalla kuormituksen vaikutukset kumuloituvat, minkä lisäksi osuudella on ajoittaisia happamuusongelmia ja ravinnepitoisuudet ovat selvästi koholla. Tavoitteet: jokien ja niiden rantavyöhykkeen monimuotoisuudesta huolehtiminen tai sen lisääminen, ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lasku 0–40 %. Osa joista on ja osa voisi pienehköillä kuormitusta vähentävillä ja rantaluontoa säästävillä toimilla saavuttaa jopa erinomaisen tilan. Toisaalta paineiden vuoksi etenkin Lestijoen tilaa voidaan pitää uhattuna.    

Osa pienistä Lestijoen valuma-alueen joista on maa- ja metsätalouden ja erilaisen pistekuormituksen siinä määrin kuormittamia, että hyvää tilaa ei ole saavutettu. Joissa voi olla myös huomattavia rakenteellisia muutoksia, kuten perkauksia ja patoja. Jokien tilana parantaminen edellyttää useimmiten selkeää ravinne- ja kiintoainekuormituksen selvää vähentämistä ja toisaalta rakenteellisia parannuksia, kuten nousuesteiden poistoa sekä uoman ja rantavyöhykkeen monimuotoisuuden lisäämistä. Tavoitteet: ravinne-, kiintoaine- ja humuspitoisuuksien vähentäminen 30–60 %. Ekologista tilaa voidaan parantaa myös jokiuomien ja rantavyöhykkeen monimuotoisuutta lisäämällä ja säilyttämällä, mikä vähentää myös kiintoaineen kulkeutumista joessa. Ypyänojallla lisäksi pitemmän jakson pH-minimin tulisi olla yli 5,5. Näihin vesistöihin kuuluvat Härkäoja, Kivioja, Mato-oja, Salinoja, Sarkoja, Ypyänoja ja Pappilanpuro.

Alunamaa-alueella virtaavien jokien keskeinen ongelma on happamuus. Näiden jokien tila on vain välttävä. Happamuuden suhteen kehityksessä on ollut suotuisia merkkejä viime vuosina, minkä vuoksi jokien tila on parantunut. Kyse voi kuitenkin olla suotuisasta jaksosta, sillä perusongelma ei ole hävinnyt. Tämän alueen joilla tilan parantaminen edellyttää ensisijaisesti happamuuden vähentämistä sekä toissijaisesti ravinnepitoisuuksien vähentämistä ja elinympäristöjen kunnostuksia. Happamuushaittoja lieventämällä vähennetään myös haitallisten metallien pitoisuuksia. Tavoitteet: pitemmän jakson pH-minimi yli 5,5; fosforipitoisuuksien lasku 30–70 % sekä uomien ja rantavyöhykkeen monimuotoisuuden lisääminen. Näihin vesistöihin kuuluvat Koskenkylänjoki, Lohtajanjoki, Viiretjoki ja Pöntiönjoki.  

Järvien tilatavoitteet

Lestijärvi on toistaiseksi luokiteltu erinomaiseen tilaan, sillä suuri osa tilaa mittaavista laatutekijöistä, kuten ravinnepitoisuudet ja kalasto ilmentävät lähes luonnontilaan verrattavia olosuhteita. Järveen on kuitenkin pitkän ajan kuluessa kertynyt valuma-aleen maankäytön seurauksena orgaanista kuormitusta, joka on hiljalleen muuttanut olosuhteita järvessä. Typpipitoisuudet ja väriarvot ovat olleet kasvusuunnassa, samoin järven rantavyöhykkeellä, esimerkiksi vesikasvillisuudessa on havaittu hitaasta rehevöitymiskehityksestä kieliviä muutoksia. Ominaisuuksiensa vuoksi Lestijärveä voidaankin pitää kuormitukselle ja pilaantumiselle herkkänä järvenä, minkä vuoksi sen kuormitusta ei saisi missään tapauksessa lisätä. Järven vedenlaatu on myös keskeisen tärkeää alapuolisen Lestijoen vedenlaadulle ja ekologiselle tilalle. Tavoitteet: Tilaa heikentävien toimien välttäminen rannoilla ja valuma-alueella, ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien pitäminen nykyisellään, mikä edellyttää ravinnekuormituksen laskua sekä veden värin tummumisen pysäyttäminen. Elinvoimainen ja monipuolinen kalasto. 

Lehtosenjärvi ja Pitkäjärvi ovat valuma-alueittensa latvoilla olevia järviä. Lehtosenjärven kuormitus on varsin pientä ja esimerkiksi järven rannat ovat suojeltuja, mikä tukee ekologisen tilan säilyttämistä. Pitkäjärvestä on vähemmän tietoa, mutta myös sen kuormitus on painetarkastelun perusteella melko vähäistä. Tavoitteet: tilaa heikentävien toimien välttäminen valuma-alueella.

Iso-Lemmistön suurin ongelma on perua veden pinnan laskusta johtuva mataloituminen, jota valuma-alueelta tuleva kuormitus on kiihdyttänyt. Kirkkojärvi puolestaan on Lestijoen läpivirtaustyyppinen laajentuma, jonka veden laatu ja ekologinen tila määräytyy pitkälti yläpuolisen Lestijoen mukaan. Kirkkojärven ahventen elohopeapitoisuudet ylittävät ympäristölaatunormien rajat. Tavoitteet: Iso-Lemmistön monitavoitteinen kunnostus ja ympäristöä heikentävien toimien välttäminen valuma-alueella. Kirkkojärven tila määräytyy Lestijoen kunnostustavoitteiden perusteella. 

Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen tilatavoitteet 

Kinarehenoja on voimakkaasti muutettu jokivesimuodostuma, jossa vesistörakentamisen vaikutusten haittojen vähentäminen on vaikeaa. Joki kärsii voimakkaasti happamuushaitoista ja ravinne- ja kiintoainekuormituksesta ja kuormittaa näin myös alapuolista Lestijokea. Hyvän saavutettavissa olevan tilan saavuttaminen edellyttää vedenlaadun parantamista ja ennen kaikkea happamuushaittojen vähentämistä. Happamuushaittoja on arvioitu voitavan vähentää nostamalla alivedenpintaa pohjapatojen avulla. Tavoitteet: pitemmän jakson pH-minimi yli 5,5. 

Lestijoen suunnittelualueella luokiteltiin toisella suunnittelukaudella yhteensä 20 vesimuodostumaa, joista 5 hyvää huonommassa tilassa oleville vesimuodostumalle hyvän ekologisen tilan tavoite asetettiin vuoteen 2021. Näistä yksikään ei saavuttanut tavoitetta vuoteen 2021 mennessä. Yhtä vesimuodostumaa (Iso-Lemmistö) ei luokiteltu ollenkaan.