8.1.1 Lestijoen neuvottelukunta, hanketoiminta ja paikalliset vesiensuojelusuositukset

Lestijoki on suojeltu koskiensuojelulain nojalla ja se kuuluu erityistä suojelua vaativien vesistöjen suojeluohjelmaan (Unescon hyväksymä Project Aqua-kohde).  Lestijoen vesistöalueelle laadittiin vuonna 1989 yhteistyössä alueen kuntien, toimijoiden ja valtion viranomaisten kesken "Lestijoen vesistön luonnontaloudellinen kehittämissuunnitelma". Suunnitelman tavoitteena on säilyttää vesistön suojelulliset arvot, poistaa ja vähentää vesistön tilaa heikentäviä tekijöitä ja edistää vesistön luonnontaloudelliseen käyttöön mukautuvia elinkeinoja. 

Lestijoki kuuluu Natura 2000 -suojeluohjelmaan, kuten myös Lehtosenjärvi, osa Lestijoen yläjuoksun suoalueista ja Lestijärven saarista. Lestijoen valintaperusteena suojeluohjelmaan ovat mm. luontodirektiivin liitteen I luontotyypit; Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta, ja jokisuistot sekä seuraavat luontodirektiivin liitteen II lajit; saukko ja nahkiainen sekä Lestijoella säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut, metsähanhi ja koskikara. Lisäksi Natura-2000 tietolomakkeessa on mainittu muita tärkeitä kasvi- ja eläinlajeja.  Lestijoen suojeluarvot voidaan turvata vesilain ja koskiensuojelulain nojalla. Samalla toteutetaan myös Lestijoen vesistön luonnontaloudellista kehittämissuunnitelmaa.

Lestijoen neuvottelukunnan tarkoituksena on toimia pysyvänä neuvoa antavana yhteistyöelimenä jokilaaksojen kuntien, elinkeinoelämän, kalatalousyhteisöjen sekä vesistön käyttöryhmien, eri tutkimuslaitosten ja viranomaisten välillä käsiteltäessä kokonaisuutena vesistöjä ja niiden valuma-alueella tehtäviä, vesistöön vaikuttavia toimenpiteitä.

Lestijoen neuvottelukunta on perustettu vuonna 1997 (seurantaryhmän nimellä). Neuvottelukunnan toimialue on Lestijoen, Viirretjoen, Himanganjoen ja Pöntiönjoen valuma-alueet. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluvat:

• vesiin kohdistuvien tarpeiden, tavoitteiden, epäkohtien ja mahdollisuuksien kartoittaminen ja esiin tuominen.

• pinta- ja pohjavesiin liittyvien tutkimus- ja suunnittelutehtävien käynnistäminen, ohjaaminen ja seuraaminen.

• valmistuneiden tutkimusten ja suunnitelmien käsittely ja seuranta sekä tarpeellisten ratkaisujen aikaansaaminen.

• pinta- ja pohjavesien käytön ja niihin kohdistuvien toimenpiteiden seuraaminen.

• toiminta vesipuitedirektiivin mukaisena yhteistyöelimenä.

• neuvottelukunta voi tehdä aloitteen toimiensa edistämiseksi tarpeellisen rahaston perustamiseksi ja muitakin vesiasioihin liittyviä aloitteita.

Neuvottelukunta voi myös perustaa tilapäisiä yhteistyöelimiä mm. yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten. Neuvottelukunnan kokoukset valmistelee hankeryhmä, jossa on elinkeinokeskusten lisäksi alueen kaikkien kuntien, kalastusalueen, metsäkeskuksen, MTK-Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n ja Korpelan Voima kuntayhtymän edustajat.

Lestijoen valuma-alueella toteutettiin vuosina 2009–2011 EAKR-rahoitteinen vesiensuojeluhanke.  ”Elinvoimainen Lestijoen vesistö” -hankkeen tavoitteena oli edistää erityisesti metsätalouden, maatalouden, turkistuotannon, turvetuotannon ja haja-asutuksen vesiensuojelua sekä lisätä Lestijoen valuma-alueen asukkaiden, lomailijoiden sekä muiden toimijoiden ympäristövastuullisuutta mm. neuvonnan, vesiensuojelun toimenpiteiden suunnittelun, esittelyn ja tiedottamisen keinoin. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat maatalouden osalta suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmien toteuttaminen Toholammille ja Himangalle, suojavyöhykkeiden ja muiden maatalouden erityistukitoimenpiteiden edistäminen, tehokkaan ja ympäristön kannalta kestävän lannan hyötykäytön ohjeistaminen sekä tiedonvälitys ja neuvonta maatalouden vesiensuojelusta. Metsätalouden osalta toteutettiin vesiensuojelutoimenpiteitä Jokinevanpuron- Itäjoen alueella Lestijärvellä, suunniteltiin vesiensuojelutoimenpiteitä Lahnalammin ja Määttälän kylien alueella Toholammilla sekä välitettiin tietoa ja tarjottiin neuvontaa metsätalouden vesiensuojelusta. Turkistuotannossa edistettiin turkiseläinten lannan hyötykäyttöä sekä välitettiin tietoa ja tarjottiin neuvontaa turkistuotannon vesiensuojelusta. Myös haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittelyyn tarjottiin neuvontaa sekä toteutettiin Syrin kylän jätevesien käsittelyn yleissuunnitelma Lestijärven kunnan kanssa. Lisäksi järjestettiin vesiensuojeluun liittyviä tapahtumia, teemapäiviä, kilpailuja ja seminaari, edistettiin turvetuotannon vesiensuojelu sekä valmisteltiin virkistyskäyttöä edistäviä hankkeita. Hankkeessa myös tuotettiin ”Meidän joki” –vesienhoidon käsikirja, maatalouden kosteikkojen yleissuunnitelmat Himangalle, Kannukseen, Toholammille ja Lestijärvelle, suositus lannan käsittelystä ja hyötykäytöstä Lestijoen valuma-alueella sekä oppimateriaalia lukioon, yläkouluille ja alakouluille.

Kolmen VYYHTI-hankkeessa edistettiin vesistökunnostuksia suunnittelemalla vesien tilaa parantavia toimenpiteitä, toteuttamalla pienimuotoisia kunnostustoimia sekä kannustamalla maaseudun toimijoita omaehtoiseen ympäristön tilan seurantaan. Hankkeessa tehtyjen valuma-aluesuunnitelmien avulla pyritään vähentämään tulvariskien ja valumavesien aiheuttamia haasteita sekä valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä edistetään rantojen ja vesistöjen virkistyskäyttöä sekä turvataan rantaluonnon elinvoimaisuutta. Hankkeessa selvitettiin vesinäytteiden avulla Lestijärveen kohdistuvaa ulkoista kuormitusta. Kuormitusselvityksen perusteella voidaan priorisoida tulevia valuma-aluekunnostuksia. Lehtosenjoella toteutettiin valuma-aluekartoitus, jonka tarkoituksena oli selvittää mm. osavaluma-alueiden purkupisteet, niiden valuma-alue sekä havainnoida eroosiolle herkät kohteet. Kartoitustiedon perusteella pystytään vesiensuojelulliset toimenpiteet kohdistamaan ja mitoittamaan tehokkaasti. Lisäksi jatkettiin Lestijärvellä kouluyhteistyötä.

Lestijoen lauttaussäännön kumoamiseen liittyvä Lestijoen alaosan kalataloudellinen kunnostus valmistui vuonna 2017. Korpelan voimalaitoksen ohittava kalatie otettiin käyttöön vuonna 2014 ja Roukalankosken padon kalatie 2020. Korpelan Voima kuntayhtymä jätti vuonna 2018 aluehallintovirastoon vireille hakemuksen Korpelankosken vesivoiman lisärakentamisesta. Lehtosenjoella tehtiin vuosina 2017–2018 pienimuotoisia kunnostuksia soraistamalla ja kiveämällä perattuja koskia ja laadittiin koko jokea koskeva kunnostussuunnitelma (VYYHTI –hanke).  Härkäojan kunnostussuunnitelma valmistui 2020 (Pohjanmaan ravinneratas –hanke). Lisäksi Lestijokeen laskevien purojen kunnostusmahdollisuuksia on kartoitettu toisen vesienhoitokauden aikana. Himankajoelle vastaava kartoitus valmistui vuonna 2020. Toholammilla sijaitsevan Parkkikosken voimalaitoksen padon ohittavan kalatien esiselvitys on valmistunut. Tervasenjärveä on kunnostettu vuosina 2015–2018 poistamalla järvestä vesikasvillisuutta ja turvelauttoja. Kunnostuksia jatketaan tulevina vuosina. Myös Lestijärven Jokelanlahdella on tehty umpeenkasvua hidastavia vesikasvillisuuden poistoja. Hiilipörssi ry aloitti 2019 Lehtosenjoen varrella olevan Jouttennevan-Tummunevan ennallistamisen yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Ennallistamisen myötä vähenee myös ojitetun suon vesistökuormitus.