-
- 2.1 Alueen yleiskuvaus
-
2.2 Joet, järvet ja rannikkovedet
- 2.2.1 Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.2 Perhonjoen ja Kälviänjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.3 Vattenförekomster i vattendragsområdet för åar och älvar som mynnar ut i Larsmo-Öjasjön
- 2.2.4 Lapuanjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.5 Kyrönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.6 Närpiönjoen vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.2.7 Isojoen-Lapväärtinjoen ja Teuvanjoen vesistöalueiden vesimuodostumat
- 2.2.8 Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesimuodostumat
- 2.2.9 Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistöalueen vesimuodostumat
- 2.3 Pohjavesialueet
-
- 3.1 Yhteenveto heikentävästä toiminnasta
- 3.2 Tilaa heikentävien tekijöiden arviointi
- 3.3 Ilmastonmuutoksen ja hydrologisten ääriolosuhteiden vaikutus
- 3.4 Sisäinen kuormitus
- 3.5 Vesiin kohdistuva kuormitus
- 3.6. Maaperästä tuleva happamuus
- 3.7 Vesiympäristölle haitalliset aineet ja metallit
- 3.8 Vedenotto pinta- ja pohjavesistä
- 3.9 Hydrologiset ja morfologiset muutokset
8.2.2 Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien tila
Suunnittelualueella on yksi voimakkaasti muutetuksi nimetty vesimuodostuma. Himangalla Lestijokeen laskeva Kinarehenoja on pieni, perattu ja suupuoleltaan putkitettu voimakkaasti kuormitettu happamien sulfaattimaiden halki virtaava oja. Kinarehenojan ekologinen potentiaali ts. suhde parhaaseen mahdolliseen tilaan on tyydyttävä mahdollisten toimenpiteiden ja välttävä veden laadun kautta arvioituna (kuva 8.2.1). Ekologista potentiaalia parantavia toimenpiteitä ovat pohjapatojen rakentaminen ja ennen muuta vedenlaadun parantaminen. Ojan ravinnepitoisuudet ovat varsin alhaisia ja Kinarehenojan suurin vedenlaadullinen ongelma onkin happamuus ja korkeat metallipitoisuudet. Vesimuodostuman vesienhoidon keskeinen kysymys on myös veden vähäinen määrä. Koko valuma-alue on ojitettu.
